Pohjoisten marjojen kutikulaarinen vahakerros: Tarkastelussa vahan koostumus, biosynteesi ja ympäristötekijöiden vaikutus
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Tiedepuutarha (Kaitoväylä 5). Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/66488013502
Väitöksen aihe
Pohjoisten marjojen kutikulaarinen vahakerros: Tarkastelussa vahan koostumus, biosynteesi ja ympäristötekijöiden vaikutus
Väittelijä
Tekniikan maisteri Priyanka Trivedi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Ekologia ja genetiikka
Oppiaine
Kasvibiologia
Vastaväittäjä
Professori Markku Keinänen, Itä-Suomen yliopisto
Kustos
Professori Hely Häggman, Oulun yliopisto
Pohjoismaisten marjojen luonnonvaha
Mitä on hedelmävaha? Hedelmävaha on hedelmän ulkopintaa peittävä, kiiltävä tai valkeahko peite, jonka voit nähdä paljain silmin esimerkiksi omenassa tai luumussa. Väitöstyössä on tutkittu Suomen luonnonmetsissä kasvavien metsämarjojen, kuten mustikan, puolukan, juolukan ja variksenmarjan pinnan marjavahaa. Mustikan ja puolukkavahan todettiin sisältävän runsaasti triterpenoideja, kemiallisia yhdisteitä, joilla on monia terveydellisiä ominaisuuksia.
Mielenkiintoista on, että kaikilla tutkituilla marjavahoilla oli korkea SPF-arvo (suojakerroin), mikä viittaa marjavahojen mahdolliseen hyödyntämiseen kosmeettisissa tuotteissa.
Oletko koskaan mustikoita poimiessasi miettinyt, miksi jotkut mustikat näyttävät vaaleapintaisilta, kun taas toiset näyttävät kiiltäviltä ja mustilta? Väitöstyössä havaittiin, että tämä ero mustikoiden ulkonäössä johtuu vahan kemiallisen koostumuksen ja pinnan morfologian eroista. Mustikasta löydettiin myös ehdokasgeenejä, jotka osallistuvat vahan biosynteesiin.
Toinen väitöskirjassa vastattu kysymys on, vaihtelevatko mustikan vahan kemialliset yhdisteet eri leveysasteilla tai maantieteellisillä paikoilla? Latviasta, Suomesta ja Norjasta peräisin olevia vahoja tutkittaessa havaittiin vaihtelua vahojen kemiallisissa yhdisteissä eri sijainneissa. Erilaiset ympäristötekijät, erityisesti lämpötila, vaikuttavat mustikan vahan kemialliseen koostumukseen.
Väitöstyö tuo uutta tietoa metsämarjojen hedelmävahasta. Nämä tiedot olisivat hyödyllisiä käytettäessä mehuteollisuuden marjapuristekakkuja hyödyllisten komponenttien, kuten vahan, uuttamiseen.
Mielenkiintoista on, että kaikilla tutkituilla marjavahoilla oli korkea SPF-arvo (suojakerroin), mikä viittaa marjavahojen mahdolliseen hyödyntämiseen kosmeettisissa tuotteissa.
Oletko koskaan mustikoita poimiessasi miettinyt, miksi jotkut mustikat näyttävät vaaleapintaisilta, kun taas toiset näyttävät kiiltäviltä ja mustilta? Väitöstyössä havaittiin, että tämä ero mustikoiden ulkonäössä johtuu vahan kemiallisen koostumuksen ja pinnan morfologian eroista. Mustikasta löydettiin myös ehdokasgeenejä, jotka osallistuvat vahan biosynteesiin.
Toinen väitöskirjassa vastattu kysymys on, vaihtelevatko mustikan vahan kemialliset yhdisteet eri leveysasteilla tai maantieteellisillä paikoilla? Latviasta, Suomesta ja Norjasta peräisin olevia vahoja tutkittaessa havaittiin vaihtelua vahojen kemiallisissa yhdisteissä eri sijainneissa. Erilaiset ympäristötekijät, erityisesti lämpötila, vaikuttavat mustikan vahan kemialliseen koostumukseen.
Väitöstyö tuo uutta tietoa metsämarjojen hedelmävahasta. Nämä tiedot olisivat hyödyllisiä käytettäessä mehuteollisuuden marjapuristekakkuja hyödyllisten komponenttien, kuten vahan, uuttamiseen.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024