Polven nivelrikon systeemiset ja ravitsemukselliset riskitekijät. Seerumin D-vitamiinipitoisuuden, metabolisen oireyhteymän, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin ja seerumin C-reaktiivisen proteiinin yhteys polven nivelrikon riskiin.

Polven nivelrikko on yleinen polvikivun sekä toiminnanvajauksen syy etenkin iäkkäämmässä väestössä. Suomessa polven nivelrikkoa sairasti Terveys 2000 -terveystutkimuksen aineistossa noin 6 % miehistä ja 8 % naisista. Taudinkulku on krooninen ja etenevä.

Polven nivelrikolle tunnetaan useita kuormituksellisia riskitekijöitä, kuten ylipaino ja työhön liittyvät kuormitustekijät sekä polven virheasennot. Systeemisistä eli koko elimistön kautta vaikuttavista polven nivelrikon riskitekijöistä eniten tieteellistä näyttöä on naissukupuolesta ja geneettisistä tekijöistä. Useiden muidenkin systeemisten tekijöiden, kuten D-vitamiinitason, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin, elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja metabolisen oireyhtymän ja sen erillisten komponenttien yhteyksiä polven nivelrikon riskiin on tutkittu, mutta aiempien tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia.

Väitöskirjatutkimuksessa ei havaittu merkittäviä yhteyksiä seerumin D-vitamiinitasojen, metabolisen oireyhtymän tai sen komponenttien, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin tai elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja polven nivelrikon ilmaantuvuuden välillä.

Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia seerumin D-vitamiinitasojen, metabolisen oireyhtymän ja sen erillisten komponenttien, magnesiumin ravitsemuksellisen saannin ja seerumin herkän C-reaktiivisen proteiinin (CRP), yhteyksiä polven nivelrikon ilmaantuvuuteen suomalaisissa kohorttiaineistoissa. Tutkimuksen aineistoina käytettiin Mini-Suomi - ja Terveys 2000 -terveystutkimusten tietokantoja. Seuranta-aikana polven nivelrikkoon sairastuneet poimittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteristä. Väitöskirjan osatutkimusten seuranta-aika on pitkä, 10-32 vuotta.

Tutkittujen tekijöiden ja polven nivelrikon välillä ei tutkimuksessa löydetty merkitseviä yhteyksiä sekoittavilla tekijöillä, kuten iällä, sukupuolella ja painoindeksillä vakioinnin jälkeen. Kohonnut paastosokeri vaikutti jopa pienentävän polven nivelrikon riskiä. D-vitamiinipitoisuuksien osalta näytteenottoajankohdan todettiin olevan merkittävä sekoittava tekijä, joka on syytä huomioida tulevissa tutkimuksissa.

Polven nivelrikon krooninen ja etenevä luonne sekä parantavien hoitojen puuttuminen huomioiden parempaa tietoa taudinkulusta ja riskitekijöistä sekä myös ennaltaehkäisevistä tekijöistä kaivataan, mutta tämä vaatii suuria tutkimusaineistoja pitkillä seuranta-ajoilla, toistetuilla riskitekijämittauksilla sekä nykyaikaisilla diagnoosikriteeristöillä, jotka sisältävät sekä radiologiset että kliiniset kriteerit.

Väitöstutkimus toi lisäselvyyttä systeemisten tekijöiden roolista polven nivelrikon riskissä. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa, että tutkitut systeemiset tekijät eivät ole merkittävässä roolissa taudin kehittymisessä. Näiden sijaan ennaltaehkäisyn pääpaino tulisi ensisijaisesti kohdentaa kuormituksellisten riskitekijöiden hallitsemiseen ja esimerkiksi ylipainon välttämiseen.