Poron (Rangifer tarandus tarandus) ja ulkoloisen hirvikärpäsen (Lipoptena cervi) suhde: näkökohtia poron hyvinvointiin

Väitöskirjatyössä tutkittiin hirvikärpästen vaikutusta poron hyvinvointiin ja uutta lois-isäntäsuhdetta. Eteläisellä poronhoitoalueella on poroihin kohdistuva hyönteisten häiriöaika pidentynyt hirvikärpäsen leviämisen myötä. Tutkimusaineistoa kerättiin kokeellisella istutuskokeella, kenttähavainnoilla ja haastattelututkimuksella.

Väitöstutkimuksessa havaittiin hirvikärpäsen vaikuttavan poron hyvinvointiin. Karvapeitteeseen tunkeutuneet hirvikärpäset aiheuttivat poroille ärsytystä, joka sai porot rapsuttamaan itseään sarvilla, koparalla ja suulla sekä ravistelemaan itseään. Mekaaninen hankaaminen vaurioitti porojen karvapeitettä ja tällaisilla poroilla havaittiin lämpökameralla korkeampia pintalämpötiloja. Hirvikärpäsloisinta voi siis aiheuttaa porolle lämmönvuotokohtia karvapeitteeseen.

Väitöstutkimuksen kenttähavaintojen ja haastattelujen perusteella hirvikärpänen voi käyttää poroa isäntäeläimenä ja lisääntyä porossa talven yli maaliskuulle saakka. Poroista peräisin olevien hirvikärpäskoteloiden kuoriutumisprosentti oli kuitenkin alhaisempi verrattuna hirvien makuupaikoilta löytyneisiin koteloihin.

Tutkimuksen haastatteluaineiston mukaan hirvikärpäset häiritsevät poroja 14 paliskunnan alueella eteläisellä poronhoitoalueella. Esiintymistiheydessä on paikallista vaihtelua. Väitöstutkimuksen tulosten mukaan poroilla yleisesti käytetty pistoksena annettava loislääke, ivermektiini, tehoaa hirvikärpäseen.

Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia poron ja hirvikärpäsen suhdetta, hirvikärpäsen lisääntymistä ja sopeutumista poroihin sekä leviämistä pohjoiseen Fennoskandian poronhoitoalueella. Tietämystä tarvitaan porojen ja muiden hirvieläinten hyvinvoinnin luotettavassa arvioinnissa.