Purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöt (TMD) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa. Sosiodemografisten ja terveyteen liittyvien taustatekijöiden, kipuherkkyyden ja geneettisten tekijöiden rooli sekä yhteys hammashoitopelon kanssa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Markku Larmas-Sali, H1091, Dentopolis, Oulu
Väitöksen aihe
Purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöt (TMD) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa. Sosiodemografisten ja terveyteen liittyvien taustatekijöiden, kipuherkkyyden ja geneettisten tekijöiden rooli sekä yhteys hammashoitopelon kanssa
Väittelijä
HLL, VTM Jarno Knuutila
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Väestöterveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hammaslääketiede
Vastaväittäjä
Professori Timo Närhi, Turun yliopisto
Kustos
Professori Kirsi Sipilä, Oulun yliopisto
Purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden yhteys sosiodemografisiin ja koettuun terveyteen liittyviin taustatekijöihin, kipuherkkyyteen ja geneettisiin tekijöiden sekä suhde hammashoitopelkoon
Termillä TMD (engl. ”temporomandibular disorders”) viitataan purentaelimistön toimintahäiriöihin ja kiputiloihin. Tutkimuksen tavoite oli selvittää TMD:n yhteyttä sosiodemografisiin tekijöihin, koettuun terveyteen, kipuherkkyyteen, geneettisiin tekijöihin ja hammashoitopelkoon.
Tutkimuksen otos käsitti Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (NFBC1966) -aineiston. Vuosina 2012–2013, 46 vuoden iässä, yhteensä 1962 Oulusta 100 km säteellä asuvaa yksilöä osallistui seurantatutkimukseen. TMD määritettiin kliinisesti ja kyselylomakkeita käyttäen. Sosiodemografisia tekijöitä, koettua terveyttä, hammashoitopelkoa ja psykologisia oireita selvitettiin kyselylomakkeilla. Painekipumittaukset tehtiin kliinisen tutkimuksen yhteydessä. Geneettisiä yhteyksiä tarkasteltaessa hyödynnettiin geneettistä dataa NFBC1966 ja Terveys 2000 -aineistoista. Geenianalyysit toteutettiin aineistoista erikseen, koko aineistosta sekä sukupuolittain jaoteltuna. Lisäksi tehtiin meta-analyysi molempia kohortteja hyödyntäen.
Tulokset osoittivat yhteyden TMD-oireiden ja -löydösten sekä naissukupuolen ja huonoksi koetun terveyden välillä. Havaittavissa oli myös työllisyystilanteeseen liittyvä yhteys, kipuoireiden ollessa yleisempiä työttömillä ja eläköityneillä verrattuna työssäkäyviin. Naisilla kipuherkkyys oli yhteydessä kivuliaisiin TMD:n diagnooseihin. Miehillä kipuherkkyys puolestaan oli yhteydessä monikipuisuuteen liittyvään TMD:hen ja leukanivelen nivelrikkoon. Geneettisessä analyysissä todettiin myös mahdollinen yhteys TMD-kivun ja useiden geenien välillä. TMD:n ja hammashoitopelon vaikutukset olivat hyvin samankaltaiset, molempien ollessa yhteydessä kipuherkkyyteen ja psykologiseen kuormitukseen.
Työllisyystilanne, naissukupuoli ja koettu terveys tulee ottaa huomioon TMD-potilaita kohdattaessa. TMD, kuin myös hammashoitopelko, on yhteydessä myös kipuherkkyyteen. Geeneillä voi olla yhteyttä TMD-kipuun, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan löydösten varmistamiseksi.
Tutkimuksen otos käsitti Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 (NFBC1966) -aineiston. Vuosina 2012–2013, 46 vuoden iässä, yhteensä 1962 Oulusta 100 km säteellä asuvaa yksilöä osallistui seurantatutkimukseen. TMD määritettiin kliinisesti ja kyselylomakkeita käyttäen. Sosiodemografisia tekijöitä, koettua terveyttä, hammashoitopelkoa ja psykologisia oireita selvitettiin kyselylomakkeilla. Painekipumittaukset tehtiin kliinisen tutkimuksen yhteydessä. Geneettisiä yhteyksiä tarkasteltaessa hyödynnettiin geneettistä dataa NFBC1966 ja Terveys 2000 -aineistoista. Geenianalyysit toteutettiin aineistoista erikseen, koko aineistosta sekä sukupuolittain jaoteltuna. Lisäksi tehtiin meta-analyysi molempia kohortteja hyödyntäen.
Tulokset osoittivat yhteyden TMD-oireiden ja -löydösten sekä naissukupuolen ja huonoksi koetun terveyden välillä. Havaittavissa oli myös työllisyystilanteeseen liittyvä yhteys, kipuoireiden ollessa yleisempiä työttömillä ja eläköityneillä verrattuna työssäkäyviin. Naisilla kipuherkkyys oli yhteydessä kivuliaisiin TMD:n diagnooseihin. Miehillä kipuherkkyys puolestaan oli yhteydessä monikipuisuuteen liittyvään TMD:hen ja leukanivelen nivelrikkoon. Geneettisessä analyysissä todettiin myös mahdollinen yhteys TMD-kivun ja useiden geenien välillä. TMD:n ja hammashoitopelon vaikutukset olivat hyvin samankaltaiset, molempien ollessa yhteydessä kipuherkkyyteen ja psykologiseen kuormitukseen.
Työllisyystilanne, naissukupuoli ja koettu terveys tulee ottaa huomioon TMD-potilaita kohdattaessa. TMD, kuin myös hammashoitopelko, on yhteydessä myös kipuherkkyyteen. Geeneillä voi olla yhteyttä TMD-kipuun, mutta jatkotutkimuksia tarvitaan löydösten varmistamiseksi.
Viimeksi päivitetty: 29.11.2024