Rakennusten energiankulutus- ja sisäilmastoaineistojen älykäs tiedonjalostaminen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Kuusamonsali (YB210)
Väitöksen aihe
Rakennusten energiankulutus- ja sisäilmastoaineistojen älykäs tiedonjalostaminen
Väittelijä
Diplomi-insinööri Mika Raatikainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Säätötekniikka
Oppiaine
Automaatio
Vastaväittäjä
Professori Risto Kosonen, Aalto-yliopisto
Toinen vastaväittäjä
Professori Jarek Kurnitski, Tallinnan teknillinen yliopisto
Kustos
Professori Kauko Leiviskä, Oulun yliopisto
Rakennusten energiankulutus- ja sisäilmastoaineistojen älykäs tiedonjalostaminen hyödyttää kiinteistöalaa
Väitöstyössä on tutkittu, mitkä elementit vaikuttavat sisäilmastoon ja rakennusten energiatehokkuuteen. Tutkimustulokset on saavutettu analysoimalla monista lähteistä hankittua mittausdataa hyödyntämällä älykkäitä laskennallisia menetelmiä. Tutkimuksissa käytetyt tiedonkeruuteknologiat perustuvat etäluentaan ja rakennusautomaatioon, big datan hyödyntämiseen ja esineiden internetiin.
Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa käytetään noin 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta rakennusten käytön energiatarpeeseen. Myös rakennusten sisäilmaston on havaittu olevan ilmeinen terveysriski. Perustuen kahteen edellä mainittuun tekijään, energiatehokkuus ja asumisterveys ovat aktiivisia tutkimusaiheita kansainvälisessä tutkimuksessa.
Väitöstyössä esiteltävä tietämyksen muodostusprosessi koostuu tiedonkeruusta, datan esikäsittelystä, tiedonlouhinnasta, visualisoinnista ja tutkimustulosten tulkinnasta sekä tietämyksen muodostamisesta ja oleellisen informaation esittämisestä loppukäyttäjille. Väitöskirjassa esitellään neljän data-analyysin ja niiden pohjalta muodostetun tietämyksen hyödyntämisen esimerkkiä, jotka liittyvät pientaloihin ja koulurakennuksiin.
Esimerkkitapausten tulokset osoittavat, että käytetyillä tiedonlouhinnan menetelmillä sovellettuna rakennusten energiatehokkuus- ja sisäilmastoanalyyseihin on mahdollista jalostaa suuria monimuuttuja-aineistoja tehokkaasti. Laskennallisten menetelmien innovatiivinen käyttö antaa hyvät perusteet tutkia ja kehittää uusia informaatiopalveluja. Niinpä tutkijoiden tuleekin tehdä yhteistyötä palvelujen loppukäyttäjinä toimivien kiinteistöhallinnan ja -ylläpidon henkilöstön sekä asukkaiden kanssa saavuttaakseen parempia analyysituloksia, helpompaa tulosten tulkintaa ja oikeita johtopäätöksiä tietämyksen hyödyntämiseksi kiinteistöalalla.
Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa käytetään noin 40 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta rakennusten käytön energiatarpeeseen. Myös rakennusten sisäilmaston on havaittu olevan ilmeinen terveysriski. Perustuen kahteen edellä mainittuun tekijään, energiatehokkuus ja asumisterveys ovat aktiivisia tutkimusaiheita kansainvälisessä tutkimuksessa.
Väitöstyössä esiteltävä tietämyksen muodostusprosessi koostuu tiedonkeruusta, datan esikäsittelystä, tiedonlouhinnasta, visualisoinnista ja tutkimustulosten tulkinnasta sekä tietämyksen muodostamisesta ja oleellisen informaation esittämisestä loppukäyttäjille. Väitöskirjassa esitellään neljän data-analyysin ja niiden pohjalta muodostetun tietämyksen hyödyntämisen esimerkkiä, jotka liittyvät pientaloihin ja koulurakennuksiin.
Esimerkkitapausten tulokset osoittavat, että käytetyillä tiedonlouhinnan menetelmillä sovellettuna rakennusten energiatehokkuus- ja sisäilmastoanalyyseihin on mahdollista jalostaa suuria monimuuttuja-aineistoja tehokkaasti. Laskennallisten menetelmien innovatiivinen käyttö antaa hyvät perusteet tutkia ja kehittää uusia informaatiopalveluja. Niinpä tutkijoiden tuleekin tehdä yhteistyötä palvelujen loppukäyttäjinä toimivien kiinteistöhallinnan ja -ylläpidon henkilöstön sekä asukkaiden kanssa saavuttaakseen parempia analyysituloksia, helpompaa tulosten tulkintaa ja oikeita johtopäätöksiä tietämyksen hyödyntämiseksi kiinteistöalalla.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024