Rakentamisen työturvallisuuteen suhtautuminen toimijoiden kokemuksina
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Arina-sali (TA105)
Väitöksen aihe
Rakentamisen työturvallisuuteen suhtautuminen toimijoiden kokemuksina
Väittelijä
Master of Science, insinööri, kasvatustieteen maisteri Sirpa Erkkilä-Häkkinen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Tuotantotalouden tutkimusyksikkö, työtiede
Oppiaine
Työtiede
Vastaväittäjä
Professori Eila Järvenpää, Aalto-yliopisto
Toinen vastaväittäjä
Dosentti Salla Lind-Kohvakka, IF
Kustos
Professori Seppo Väyrynen, Oulun yliopisto
Työturvallisuuteen rakennusalalla suhtaudutaan vakavasti, mutta ristiriitaisesti
Väitöstutkimuksen mukaan työturvallisuus rakennusalalla koetaan tärkeäksi ja tavoiteltavaksi asiaksi. Suhtautuminen työturvallisuuteen riippuu toimijan asemasta. Tutkimuksessa suhtautumista tarkasteltiin kolmen toimijaryhmän näkökulmasta.
Putoamisonnettomuuden kokeneiden rakennusalan työntekijöiden mukaan työturvallisuus lähtee työnantajan mahdollistamasta turvallisesta työskentelystä. Haasteita työturvallisuuteen tuovat rakennusalan ristiriitaiset vaatimukset tehokkaasta, laadukkaasta ja turvallisesta rakentamisesta sekä riittämättömät resurssit.
Rakennusalan asiantuntijoiden mukaan työturvallisuuteen suhtautuminen tulee lähteä toimijasta itsestään. Turvallinen työskentely edellyttää substanssiosaamista, mikä saavutetaan koulutuksen kautta. Asiantuntijat kaipaavat alalle enemmän pätevyysvaatimuksia.
Rakennusalan opiskelijat näkevät työturvallisuuden kokonaisuutena. Työturvallisuus lähtee yksilöstä, työnantajan panostuksista sekä turvallisuuskulttuurista. Tällaisen kokonaisnäkemyksen säilymiseen myöhemmin työelämässäkin tulee panostaa. Työturvallisuuteen vakavasti suhtautuminen tulee nähdä kaikkia koskevana ja kaikkien yhteisenä asiana.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 120 000 työtapaturmaa, joista joka yhdeksäs tapahtuu rakentamisessa. Rakennusalalla työtapaturmia tapahtuu kaksinkertainen määrä kaikkien toimialojen keskiarvoon verrattuna. Työtapaturman kustannukset ovat keskimäärin 8500 euroa ja työkyvyttömyysaika 16 päivää. Jokainen työtapaturma on kallis ja tarpeeton, joten jokaisen henkilökohtainen suhtautuminen on avainasemassa työturvallisuudessa.
Rudus Turvapuisto ja Turvapuisto Pohjois-Suomi mahdollistavat kokemuksellisen oppimisen työturvallisuusasioissa. Ne ovat uusi, ainutlaatuinen ja havainnollinen tapa oppia työturvallisuusasioita.
Putoamisonnettomuuden kokeneiden rakennusalan työntekijöiden mukaan työturvallisuus lähtee työnantajan mahdollistamasta turvallisesta työskentelystä. Haasteita työturvallisuuteen tuovat rakennusalan ristiriitaiset vaatimukset tehokkaasta, laadukkaasta ja turvallisesta rakentamisesta sekä riittämättömät resurssit.
Rakennusalan asiantuntijoiden mukaan työturvallisuuteen suhtautuminen tulee lähteä toimijasta itsestään. Turvallinen työskentely edellyttää substanssiosaamista, mikä saavutetaan koulutuksen kautta. Asiantuntijat kaipaavat alalle enemmän pätevyysvaatimuksia.
Rakennusalan opiskelijat näkevät työturvallisuuden kokonaisuutena. Työturvallisuus lähtee yksilöstä, työnantajan panostuksista sekä turvallisuuskulttuurista. Tällaisen kokonaisnäkemyksen säilymiseen myöhemmin työelämässäkin tulee panostaa. Työturvallisuuteen vakavasti suhtautuminen tulee nähdä kaikkia koskevana ja kaikkien yhteisenä asiana.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 120 000 työtapaturmaa, joista joka yhdeksäs tapahtuu rakentamisessa. Rakennusalalla työtapaturmia tapahtuu kaksinkertainen määrä kaikkien toimialojen keskiarvoon verrattuna. Työtapaturman kustannukset ovat keskimäärin 8500 euroa ja työkyvyttömyysaika 16 päivää. Jokainen työtapaturma on kallis ja tarpeeton, joten jokaisen henkilökohtainen suhtautuminen on avainasemassa työturvallisuudessa.
Rudus Turvapuisto ja Turvapuisto Pohjois-Suomi mahdollistavat kokemuksellisen oppimisen työturvallisuusasioissa. Ne ovat uusi, ainutlaatuinen ja havainnollinen tapa oppia työturvallisuusasioita.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024