Raskaudenkeskeytyksen vaikutus myöhempään lisääntymisterveyteen.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 4
Väitöksen aihe
Raskaudenkeskeytyksen vaikutus myöhempään lisääntymisterveyteen.
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopiston tutkijakoulu, PEDEGO-tutkimusyksikkö, Naistentaudit ja synnytykset
Oppiaine
Naistentaudit ja synnytykset
Vastaväittäjä
Dosentti Päivi Polo, Turun yliopistollinen sairaala, naistentaudit ja synnytykset
Kustos
Professori Ulla Puistola, Oulun yliopistollinen sairaala, naistentaudit ja synnytykset/ Oulun yliopisto
Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä
Väitöstutkimus antaa lisätietoa raskaudenkeskeytyksen vaikutuksesta myöhempään lisääntymisterveyteen. Raskaudenkeskeytys on yleisin gynekologinen toimenpide; viime vuosina Suomessa on tehty keskimäärin 9500 keskeytystä vuosittain. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana raskaudenkeskeytysmenetelmien käytössä on tapahtunut Suomessa merkittävä muutos, kun lääkkeellinen menetelmä on lähes syrjäyttänyt kirurgisen menetelmän. Suurin osa keskeytykseen hakeutuvista naisista on nuoria, ja huomattava osa suunnittelee raskautta myöhemmässä elämänvaiheessa. Tämä on herättänyt huolen siitä, onko raskaudenkeskeytyksellä vaikutusta seuraavan raskauden kulkuun tai myöhempään hedelmällisyyteen. Tutkimusnäyttö raskaudenkeskeytyksen, erityisesti lääkkeellisen menetelmän, pitkäaikaisvaikutuksista lisääntymisterveyteen on ollut suhteellisen vähäistä.
Tässä laajassa valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen matalan syntymäpainon, pienikokoisena syntyneen lapsen ja istukkaongelmien riski oli samankaltainen yhden ensimmäisessä raskauskolmanneksessa tehdyn lääkkeellisen ja kirurgisen keskeytyksen jälkeen. Myöskään ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen välillä ei havaittu eroja kyseisissä haittatapahtumissa. Ennenaikaisen synnytyksen riski lisääntyi hieman naisilla, joilla keskeytyksen ja seuraavan raskauden välinen aika oli alle 6 kuukautta verrattuna naisiin, jolla raskauksien välinen aika oli 18 – 23 kuukautta. Koeputkihedelmöityshoitojen tarvetta keskeytyksen jälkeen lisäsivät naisen korkeampi ikä ja pienempi raskauksien määrä keskeytyshetkellä. Raskaudenkeskeytykseen liittyvät tekijät, kuten keskeytysmenetelmä, komplikaatiot tai raskausviikot keskeytyshetkellä, eivät sen sijaan olleet yhteydessä myöhempään koeputkihedelmöityshoitojen tarpeeseen.
Väitöstutkimuksen perusteella yksi lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää haittatapahtumien riskiä seuraavassa synnytyksessä. Ennenaikaisia synnytyksiä pystytään harvoin estämään, mutta hyvin ajoitettu seuraava raskaus keskeytyksen jälkeen voi vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tämä on hyvä huomioida myös ehkäisyn suunnittelussa. Koeputkihedelmöityshoitojen tarve raskaudenkeskeytyksen jälkeen näytti liittyvän naisen yleiseen hedelmällisyyteen, eikä yhteyttä keskeytykseen liittyviin tekijöihin todettu.
Tässä laajassa valtakunnallisessa rekisteripohjaisessa tutkimuksessa ennenaikaisen synnytyksen, vastasyntyneen matalan syntymäpainon, pienikokoisena syntyneen lapsen ja istukkaongelmien riski oli samankaltainen yhden ensimmäisessä raskauskolmanneksessa tehdyn lääkkeellisen ja kirurgisen keskeytyksen jälkeen. Myöskään ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen lääkkeellisen keskeytyksen välillä ei havaittu eroja kyseisissä haittatapahtumissa. Ennenaikaisen synnytyksen riski lisääntyi hieman naisilla, joilla keskeytyksen ja seuraavan raskauden välinen aika oli alle 6 kuukautta verrattuna naisiin, jolla raskauksien välinen aika oli 18 – 23 kuukautta. Koeputkihedelmöityshoitojen tarvetta keskeytyksen jälkeen lisäsivät naisen korkeampi ikä ja pienempi raskauksien määrä keskeytyshetkellä. Raskaudenkeskeytykseen liittyvät tekijät, kuten keskeytysmenetelmä, komplikaatiot tai raskausviikot keskeytyshetkellä, eivät sen sijaan olleet yhteydessä myöhempään koeputkihedelmöityshoitojen tarpeeseen.
Väitöstutkimuksen perusteella yksi lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää haittatapahtumien riskiä seuraavassa synnytyksessä. Ennenaikaisia synnytyksiä pystytään harvoin estämään, mutta hyvin ajoitettu seuraava raskaus keskeytyksen jälkeen voi vähentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tämä on hyvä huomioida myös ehkäisyn suunnittelussa. Koeputkihedelmöityshoitojen tarve raskaudenkeskeytyksen jälkeen näytti liittyvän naisen yleiseen hedelmällisyyteen, eikä yhteyttä keskeytykseen liittyviin tekijöihin todettu.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024