Säännöllisen kuntoliikunnan vaikutukset astman tasapainoon
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Sali F202, Lääketieteellinen tiedekunta (Aapistie 5 B)
Väitöksen aihe
Säännöllisen kuntoliikunnan vaikutukset astman tasapainoon
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Sirpa Aalto
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori David Fishwick, Sheffieldin yliopisto
Kustos
Tutkimusprofessori Maritta S. Jaakkola, Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, Oulun yliopisto
Säännöllinen kuntoliikunta parantaa astman tasapainoa
Säännöllinen kuntoliikunta parantaa astman tasapainoa aikuisilla. Liikunnan ohjaamisen olisi hyvä sisältyä astman omahoito-ohjelmaan.
Astman lääkehoito on kehittynyt viime vuosina. Säännöllisen liikunnan merkityksestä astman hoidossa on kuitenkin ollut aiemmin vain vähän tutkimustietoa. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia säännöllisen kuntoliikunnan vaikutuksia astman tasapainoon aikuisilla.
Ensimmäisessä tutkimuksessa koottiin systemaattisesti tiedot vuoteen 2011 mennessä julkaistuista kliinisistä kokeista, joissa oli tutkittu säännöllisen liikunnan vaikutuksia astmaan. Toinen tutkimus on väestöpohjainen poikittaistutkimus 20–27-vuotiailla astmaa sairastavilla nuorilla aikuisilla. Siinä verrattiin kyselytutkimuksen avulla liikunnan harrastamisen määrää suhteessa raportoituihin astmaoireisiin. Kolmantena tutkimuksena oli väestöpohjainen poikittaistutkimus, jossa verrattiin astman tasapainoa suhteessa liikunnan harrastamisen määrään Pohjois-Suomessa asuvilla 17-73-vuotiailla astmaa sairastavilla aikuisilla. Astman tasapainoa mitattiin kyselyyn perustuvalla Astmatestillä. Neljäs tutkimus on satunnaistettu vertailukoe, jonka tavoitteena oli tutkia, parantaako 24-viikon liikuntaohjelma astman tasapainoa. Tutkittavat olivat 16-65-vuotiaita lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavia ja asuivat Oulussa tai sen lähialueilla. Astman tasapainoa mitattiin Astmatestillä (Asthma Control Test).
Ensimmäisessä tutkimuksessa todettiin, että liikunta parantaa astmaa sairastavien fyysistä kuntoa, mutta liikunnan vaikutuksista astman tasapainoon löytyi vain vähän tutkimustietoa vuoteen 2011 mennessä. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että nuorilla aikuisilla säännöllinen kuntoliikunta on yhteydessä parempaan astman tasapainoon mitattuna astmaoireiden vähenemisellä. Kolmannen tutkimuksen tulosten perusteella astman tasapaino oli parempi > 5 – 10 tuntia viikossa liikkuvien ryhmässä verrattuna ei lainkaan liikkuvien ryhmään. Liikunnan astman tasapainoa parantava vaikutus väheni, kun liikunnan määrä kasvoi >10 tuntiin viikossa. Neljännessä tutkimuksessa astman tasapaino parani liikuntaryhmässä 62 %:lla ja vertailuryhmässä 23 %:lla. Liikuntaohjelma paransi astman tasapainoa 23 % eli merkitsevästi. Neljännen tutkimuksen tulokset on otettu huomioon vuonna 2022 päivitetyssä kansallisessa astman Käypä hoito -suosituksessa.
Väitöstutkimuksen johtopäätöksenä on siis, että säännöllinen kuntoliikunta parantaa astman tasapainoa aikuisilla. Sopivaa liikuntaa tulisi suositella osana astman omahoitoa.
Astman lääkehoito on kehittynyt viime vuosina. Säännöllisen liikunnan merkityksestä astman hoidossa on kuitenkin ollut aiemmin vain vähän tutkimustietoa. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia säännöllisen kuntoliikunnan vaikutuksia astman tasapainoon aikuisilla.
Ensimmäisessä tutkimuksessa koottiin systemaattisesti tiedot vuoteen 2011 mennessä julkaistuista kliinisistä kokeista, joissa oli tutkittu säännöllisen liikunnan vaikutuksia astmaan. Toinen tutkimus on väestöpohjainen poikittaistutkimus 20–27-vuotiailla astmaa sairastavilla nuorilla aikuisilla. Siinä verrattiin kyselytutkimuksen avulla liikunnan harrastamisen määrää suhteessa raportoituihin astmaoireisiin. Kolmantena tutkimuksena oli väestöpohjainen poikittaistutkimus, jossa verrattiin astman tasapainoa suhteessa liikunnan harrastamisen määrään Pohjois-Suomessa asuvilla 17-73-vuotiailla astmaa sairastavilla aikuisilla. Astman tasapainoa mitattiin kyselyyn perustuvalla Astmatestillä. Neljäs tutkimus on satunnaistettu vertailukoe, jonka tavoitteena oli tutkia, parantaako 24-viikon liikuntaohjelma astman tasapainoa. Tutkittavat olivat 16-65-vuotiaita lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavia ja asuivat Oulussa tai sen lähialueilla. Astman tasapainoa mitattiin Astmatestillä (Asthma Control Test).
Ensimmäisessä tutkimuksessa todettiin, että liikunta parantaa astmaa sairastavien fyysistä kuntoa, mutta liikunnan vaikutuksista astman tasapainoon löytyi vain vähän tutkimustietoa vuoteen 2011 mennessä. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että nuorilla aikuisilla säännöllinen kuntoliikunta on yhteydessä parempaan astman tasapainoon mitattuna astmaoireiden vähenemisellä. Kolmannen tutkimuksen tulosten perusteella astman tasapaino oli parempi > 5 – 10 tuntia viikossa liikkuvien ryhmässä verrattuna ei lainkaan liikkuvien ryhmään. Liikunnan astman tasapainoa parantava vaikutus väheni, kun liikunnan määrä kasvoi >10 tuntiin viikossa. Neljännessä tutkimuksessa astman tasapaino parani liikuntaryhmässä 62 %:lla ja vertailuryhmässä 23 %:lla. Liikuntaohjelma paransi astman tasapainoa 23 % eli merkitsevästi. Neljännen tutkimuksen tulokset on otettu huomioon vuonna 2022 päivitetyssä kansallisessa astman Käypä hoito -suosituksessa.
Väitöstutkimuksen johtopäätöksenä on siis, että säännöllinen kuntoliikunta parantaa astman tasapainoa aikuisilla. Sopivaa liikuntaa tulisi suositella osana astman omahoitoa.
Viimeksi päivitetty: 31.5.2023