Sääriluunkääntöleikkaus ja osatekonivelleikkaus polven sisäsyrjän nivelrikon hoidossa. Suomalainen rekisteritutkimus
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1
Väitöksen aihe
Sääriluunkääntöleikkaus ja osatekonivelleikkaus polven sisäsyrjän nivelrikon hoidossa. Suomalainen rekisteritutkimus
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Tuukka Niinimäki
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, kirurgian klinikka
Oppiaine
Kirurgia
Vastaväittäjä
Dosentti Hannu Miettinen, Kuopion yliopistollinen sairaala
Kustos
Dosentti Juhana Leppilahti, Oulun yliopistollinen sairaala
Polven sisäsyrjälle rajoittuneen nivelrikon leikkaushoidossa useita vaihtoehtoja
Polven nivelrikon yleisin leikkaushoito on polven kokotekonivel-leikkaus. Sen lisäksi polven sisäsyrjälle rajoittuneen nivelrikon hoitamiseksi tehdään sääriluunkääntöleikkauksia ja polven osateko-nivelleikkauksia. Väitöskirjassa selvitettiin Suomessa tehtyjen sääriluunkääntöleikkausten ja polven osatekonivelleikkausten määriä ja tuloksia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kääntö-leikkausten jälkeen tehtyjen kokotekonivelleikkausten uusintaleik-kausriskiä. Aineisto kerättiin tekonivelrekisteristä ja sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteristä.
Väitöskirjassa todettiin, että sääriluunkääntöleikkausten määrä polven nivelrikon hoidossa on laskenut huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Selvintä lasku on ollut naisilla ja yli 50-vuotiailla potilailla, mutta alle 50-vuotiailla leikkausten määrä on pysynyt samana. Tutkimusaineistossa kokotekonivelleikkaus tehtiin sääriluunkääntöleikkauksen jälkeen varhaisemmin kuin ulkomaisissa pienemmissä tutkimussarjoissa keskimäärin. Kym-menen vuotta kääntöleikkauksen jälkeen 23 prosentille potilaista oli tehty polven kokotekonivelleikkaus. Sääriluunkääntöleikkauksen jälkeen tehdyn kokotekonivelleikkauksen uusintaleikkausriski on vain hieman korkeampi kuin pelkän kokotekonivelleikkauksen uusintaleikkausriski. Polven osatekonivelleikkauksia tehdään yleensä nuoremmilla ja aktiivisille potilailla. Tutkimusaineistossa osatekonivelpotilaat ovat keskimäärin yhdeksän vuotta nuorempia kuin kokotekonivelpotilaat. Osatekonivelten uusintaleikkausten määrä on merkittävästi suurempi kuin kokotekonivelleikkausten. Tutkimustuloksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että uusintaleikkausten määrä ei kerro suoraan leikkausmenetelmän toimivuudesta tai hyödyllisyydestä.
Väestö ikääntyy, ja toisaalta myös yhä nuorempia potilaita leikataan polven nivelrikon vuoksi. Kaikkia nivelrikkopotilaita ei voida hoitaa vain yhdellä leikkausmenetelmällä. Vastedeskin valtaosa polven nivelrikkopotilaista hoidetaan kokotekonivelellä, mutta myös muita vaihtoehtoja tarvitaan. Leikkausmenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan ikä, aktiivisuus ja nivelrikon aste. Tulevai-suuden haasteet liittyvätkin siihen, kuinka valita jokaiselle potilaalle soveltuvin ja parhaimman tuloksen antava leikkausmenetelmä.
Väitöskirjassa todettiin, että sääriluunkääntöleikkausten määrä polven nivelrikon hoidossa on laskenut huomattavasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Selvintä lasku on ollut naisilla ja yli 50-vuotiailla potilailla, mutta alle 50-vuotiailla leikkausten määrä on pysynyt samana. Tutkimusaineistossa kokotekonivelleikkaus tehtiin sääriluunkääntöleikkauksen jälkeen varhaisemmin kuin ulkomaisissa pienemmissä tutkimussarjoissa keskimäärin. Kym-menen vuotta kääntöleikkauksen jälkeen 23 prosentille potilaista oli tehty polven kokotekonivelleikkaus. Sääriluunkääntöleikkauksen jälkeen tehdyn kokotekonivelleikkauksen uusintaleikkausriski on vain hieman korkeampi kuin pelkän kokotekonivelleikkauksen uusintaleikkausriski. Polven osatekonivelleikkauksia tehdään yleensä nuoremmilla ja aktiivisille potilailla. Tutkimusaineistossa osatekonivelpotilaat ovat keskimäärin yhdeksän vuotta nuorempia kuin kokotekonivelpotilaat. Osatekonivelten uusintaleikkausten määrä on merkittävästi suurempi kuin kokotekonivelleikkausten. Tutkimustuloksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että uusintaleikkausten määrä ei kerro suoraan leikkausmenetelmän toimivuudesta tai hyödyllisyydestä.
Väestö ikääntyy, ja toisaalta myös yhä nuorempia potilaita leikataan polven nivelrikon vuoksi. Kaikkia nivelrikkopotilaita ei voida hoitaa vain yhdellä leikkausmenetelmällä. Vastedeskin valtaosa polven nivelrikkopotilaista hoidetaan kokotekonivelellä, mutta myös muita vaihtoehtoja tarvitaan. Leikkausmenetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa potilaan ikä, aktiivisuus ja nivelrikon aste. Tulevai-suuden haasteet liittyvätkin siihen, kuinka valita jokaiselle potilaalle soveltuvin ja parhaimman tuloksen antava leikkausmenetelmä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024