Sairaalan muutosprojektien aktuaalisuus: merkityksellistämisen näkökulma
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Lääketieteellinen tiedekunta, Aapistie 5 A, Leena Palotie -sali (A101)
Väitöksen aihe
Sairaalan muutosprojektien aktuaalisuus: merkityksellistämisen näkökulma
Väittelijä
Terveystieteiden maisteri Nina Lunkka
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Terveyshallintotiede
Oppiaine
Terveyshallintotiede
Vastaväittäjä
Professori Pertti Ahonen, Helsingin yliopisto
Kustos
Dosentti Marjo Suhonen, Oulun yliopisto
Sairaaloiden muutosprojektit onnistuvat harvoin – ratkaisu voi löytyä uudenlaisesta johtamisesta
Sairaaloiden muutosprojektit onnistuvat vain harvoin. Muutosten onnistunut läpivieminen edellyttää uudenlaista johtamista, jossa huomioidaan projektien ja niiden johtamisen inhimillinen luonne.
Terveysalan uudistuessa erilaiset muutostoimet tulevat lisääntymään. Usein muutokset toteutetaan projekteina, joiden avulla pyritään esimerkiksi yhteistyön lisäämiseen eri toimijoiden välillä. Kuitenkin projektien onnistuminen, kuten tavoitteiden saavuttaminen ja aikataulussa pysyminen, tiedetään hyvin heikoksi.
TtM Nina Lunkan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sairaalan muutosprojektien toteutumista projekteihin osallistuvien toimijoiden kokemuksellisuuden kautta. Aihe koskettaa laajasti uudistuvaa terveysalaa, erityisesti sairaaloita ja niissä toteutettavia muutosprojekteja sekä niihin osallistuvia toimijoita.
Väitöstyössä havaittiin, että sairaalan muutosprojekteja leimaa jännite yhteistyön, kilpailun ja kontrollin välillä. Ristiriitaisuuden kokemusta ylläpitivät muun muassa raja-aidat ammattiryhmien, osastojen sekä eri erikoisalojen välillä, kokemus heikosta muutosjohtamisesta sekä projektityöhön liitettyjen odotusten heikko toteutuminen käytännössä.
Ratkaisu ongelmaan voi löytyä uudenlaisesta johtamisesta. ”Muutoksen johtamisen lisäksi tulisi sairaalan projekteissa puhua muuttumisen johtamisesta”, Lunkka sanoo. ”Siinä lähtökohtana on ymmärrys projektien ja niiden johtamisen dynaamisesta ja inhimillisestä luonteesta.” Uudenlaisessa johtamisessa korostuu muutoksessa mukana olevien läsnäolo sekä rakentava ja arvostava vuorovaikutus.
Lunkan mukaan kielen merkityksen ja sen voiman ymmärtäminen on muuttumisen johtamisessa olennaista. Kielen avulla voidaan tukea eri projektitoimijoiden muuttumisen prosessia. ”Muuttuminen tapahtuu keskustelu keskustelulta. Kieli tulisikin nähdä muuttumisen kontekstina, jossa muutos tapahtuu, ei niinkään muutoksen tekemisen välineenä, kuten perinteisesti ajatellaan.”, Lunkka sanoo. Tämä vaatii johtajilta aikaa, läsnäoloa ja monien erilaisten äänenpainojen sietämistä sekä erilaisten tunteiden rakentavaa kohtaamista. Taitava johtaja osaa hyödyntää negatiivisten tunteiden ja kriittisten äänenpainojen välittämää tietoa muuttumisen johtamisessa.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti eri terveysalan organisaatioiden muutosprojektien johtamisen ja projektityön käytänteiden kehittämisessä.
Terveysalan uudistuessa erilaiset muutostoimet tulevat lisääntymään. Usein muutokset toteutetaan projekteina, joiden avulla pyritään esimerkiksi yhteistyön lisäämiseen eri toimijoiden välillä. Kuitenkin projektien onnistuminen, kuten tavoitteiden saavuttaminen ja aikataulussa pysyminen, tiedetään hyvin heikoksi.
TtM Nina Lunkan väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sairaalan muutosprojektien toteutumista projekteihin osallistuvien toimijoiden kokemuksellisuuden kautta. Aihe koskettaa laajasti uudistuvaa terveysalaa, erityisesti sairaaloita ja niissä toteutettavia muutosprojekteja sekä niihin osallistuvia toimijoita.
Väitöstyössä havaittiin, että sairaalan muutosprojekteja leimaa jännite yhteistyön, kilpailun ja kontrollin välillä. Ristiriitaisuuden kokemusta ylläpitivät muun muassa raja-aidat ammattiryhmien, osastojen sekä eri erikoisalojen välillä, kokemus heikosta muutosjohtamisesta sekä projektityöhön liitettyjen odotusten heikko toteutuminen käytännössä.
Ratkaisu ongelmaan voi löytyä uudenlaisesta johtamisesta. ”Muutoksen johtamisen lisäksi tulisi sairaalan projekteissa puhua muuttumisen johtamisesta”, Lunkka sanoo. ”Siinä lähtökohtana on ymmärrys projektien ja niiden johtamisen dynaamisesta ja inhimillisestä luonteesta.” Uudenlaisessa johtamisessa korostuu muutoksessa mukana olevien läsnäolo sekä rakentava ja arvostava vuorovaikutus.
Lunkan mukaan kielen merkityksen ja sen voiman ymmärtäminen on muuttumisen johtamisessa olennaista. Kielen avulla voidaan tukea eri projektitoimijoiden muuttumisen prosessia. ”Muuttuminen tapahtuu keskustelu keskustelulta. Kieli tulisikin nähdä muuttumisen kontekstina, jossa muutos tapahtuu, ei niinkään muutoksen tekemisen välineenä, kuten perinteisesti ajatellaan.”, Lunkka sanoo. Tämä vaatii johtajilta aikaa, läsnäoloa ja monien erilaisten äänenpainojen sietämistä sekä erilaisten tunteiden rakentavaa kohtaamista. Taitava johtaja osaa hyödyntää negatiivisten tunteiden ja kriittisten äänenpainojen välittämää tietoa muuttumisen johtamisessa.
Väitöstutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajasti eri terveysalan organisaatioiden muutosprojektien johtamisen ja projektityön käytänteiden kehittämisessä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024