Sanavaihtelun esiintyminen suomenkielisillä lapsilla

Puheen kehityksen edetessä tyypillisesti jo 3-vuotiaat lapset sanovat sanat suhteellisen tarkasti samalla tavalla puhekerrasta toiseen. Vaikka puheessa olisi vaihtelua, pystyvät he usein tuottamaan sanasta myös oikean muodon. Jos lasten puheessa esiintyy runsaasti sanavaihtelua eli he käyttävät samasta sanasta erilaisia virheellisiä muotoja, voi se viitata puhehäiriöön.

Väitöstyössä selvitettiin sanavaihtelun esiintymistä suomenkielisillä lapsilla. Tutkimukseen osallistui 3–6-vuotiaita tyypillisesti kehittyneitä lapsia ja 3–5-vuotiaita lapsia, joilla oli puheen kehityksen vaikeuksia. Lapset olivat Joensuusta ja sen lähialueilta.

Tutkimuksessa lapsilla, joiden puheen kehityksessä oli vaikeuksia, runsas sanavaihtelu oli yhteydessä heikompaan sanaston tasoon ja runsaaseen äännevirheiden määrään puheessa. Tämä viittaa siihen, että sanavaihtelun taustalla on monia tekijöitä. Virheelliset sanamuodot voivat liittyä sekä sanojen aivoihin tallentuneiden muistijälkien epätarkkuuteen että haasteisiin puheliikkeiden säätelyssä.

Puhehäiriö voi vaikuttaa kielteisesti lapsen itsetuntoon, tunne-elämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Lapsilla, joilla on puhehäiriö, on myös keskimääräistä enemmän vaikeuksia lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Tämä voi heijastua kouluopintoihin ja myöhempiin ammatillisiin valintoihin ja työssä menestymiseen. Onkin tärkeää, että kuntoutusta vaativat puhehäiriöt tunnistetaan ajoissa.

Tämän tutkimuksen valossa runsas sanavaihtelu on puheen piirre, jonka esiintymistä on pienillä lapsilla syytä seurata. Puheterapeutit voivat hyödyntää tietoa sanavaihtelun taustatekijöistä valitessaan arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä ja siten tukea lasten kuntoutumista aikaisempaa kohdennetummin.