Seksuaalinen väkivalta – Moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen kertomana ja vaikenemana.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
OP-Pohjola sali (L6), Linnanmaa
Väitöksen aihe
Seksuaalinen väkivalta – Moniulotteisesti elämässään haavoittuneiden tyttöjen kertomana ja vaikenemana.
Väittelijä
Kasvatustieteiden maisteri Helena Louhela
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatuksen arvot, aatteet ja yhteiskunnalliset kontekstit -tutkimusyksikkö, Sukupuolentutkimus
Oppiaine
Sukupuolentutkimus
Vastaväittäjä
Professori Päivi Honkatukia, Tampereen yliopisto
Kustos
Dosentti Vappu Sunnari, Oulun yliopisto
Vahingollinen välittämisen illuusio ja tyttöjen kokemukset seksuaalisesta väkivallasta
KM Helena Louhelan väitöstutkimuksessa tutkitaan, mitä lastensuojelulaitoksissa asuneiden tyttöjen äänellisyydet ja vaikenemiset kertovat heidän kokemastaan seksuaalisesta väkivallasta. Aiempi tutkimustieto osoittaa heidän kokevan vertaisiaan enemmän seksuaalista väkivaltaa ja tämän tyttöryhmän voidaan kuvailla olevan muutenkin monella tavalla vertaisiaan haavoittuvammassa asemassa.
Sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvan artikkeliväitöskirjan pääaineiston muodostavat yhdentoista 14–17-vuotiaan suomalaistytön haastattelut, ja lisäksi tutkimuksessa käytetään Bulgariasta, Italiasta ja Kataloniasta kerättyä haastatteluaineistoa, jossa neljäkymmentäkuusi tyttöä kertoo kokemuksiaan väkivallasta. Tutkimuksesta selvisi, että tyttöjen moniulotteiset haavoittuvuudet vaikuttavat turvallisten yhteyksien luomiseen sekä omien kokemusten kertomiseen.
Suurin osa tytöistä ei sanallistanut seksuaalisen väkivallan kokemuksiaan väkivallaksi, ja tyttöjen kokema välittäminen näytti vaikuttavan siihen, minkä he tunnistivat ja/tai nimesivät seksuaaliseksi väkivallaksi. Ilmiö nimetään “vahingolliseksi välittämisen illuusioksi”. Lisäksi tyttöjen seksuaalisen riskikäyttäytymisen alueelle ehdotettiin uutta termiä: “seksismiin perustuva sisäistetty seksuaalinen väkivalta.”
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tyttöjen äänellisyydet ja vaikenemiset seksuaalisesta väkivallasta sisältävät moniulotteisen yhdistelmän vaikenemista ja vaietuksi tulemista, kuulumisen tunnetta sekä vastarintaa. Seksuaalisen väkivallan kokemukset tulisikin nähdä relationaalisena ja moniäänisenä, sekä tilanne- ja kontekstisidonnaisena ilmiönä. Tutkimus haastaa kehittämään seksuaalisen väkivallan sanoittamista.
Väitöstutkimuksessa esitetään myös, että lapsille tulisi suunnata varhaisessa vaiheessa väkivaltaa ennaltaehkäiseviä sukupuolivastuullisia koulutuksia sekä ammattilaisille tulisi järjestää koulutusta seksuaalisen väkivallan piiloisten muotojen tunnistamiseksi.
Sukupuolentutkimuksen alaan kuuluvan artikkeliväitöskirjan pääaineiston muodostavat yhdentoista 14–17-vuotiaan suomalaistytön haastattelut, ja lisäksi tutkimuksessa käytetään Bulgariasta, Italiasta ja Kataloniasta kerättyä haastatteluaineistoa, jossa neljäkymmentäkuusi tyttöä kertoo kokemuksiaan väkivallasta. Tutkimuksesta selvisi, että tyttöjen moniulotteiset haavoittuvuudet vaikuttavat turvallisten yhteyksien luomiseen sekä omien kokemusten kertomiseen.
Suurin osa tytöistä ei sanallistanut seksuaalisen väkivallan kokemuksiaan väkivallaksi, ja tyttöjen kokema välittäminen näytti vaikuttavan siihen, minkä he tunnistivat ja/tai nimesivät seksuaaliseksi väkivallaksi. Ilmiö nimetään “vahingolliseksi välittämisen illuusioksi”. Lisäksi tyttöjen seksuaalisen riskikäyttäytymisen alueelle ehdotettiin uutta termiä: “seksismiin perustuva sisäistetty seksuaalinen väkivalta.”
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tyttöjen äänellisyydet ja vaikenemiset seksuaalisesta väkivallasta sisältävät moniulotteisen yhdistelmän vaikenemista ja vaietuksi tulemista, kuulumisen tunnetta sekä vastarintaa. Seksuaalisen väkivallan kokemukset tulisikin nähdä relationaalisena ja moniäänisenä, sekä tilanne- ja kontekstisidonnaisena ilmiönä. Tutkimus haastaa kehittämään seksuaalisen väkivallan sanoittamista.
Väitöstutkimuksessa esitetään myös, että lapsille tulisi suunnata varhaisessa vaiheessa väkivaltaa ennaltaehkäiseviä sukupuolivastuullisia koulutuksia sekä ammattilaisille tulisi järjestää koulutusta seksuaalisen väkivallan piiloisten muotojen tunnistamiseksi.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024