Selkäytimen suojaaminen aortan kirurgisen korjausoperaation aikana: Kokeelliset eläintutkimukset

Rinta- tai rinta-vatsa-aortan aneurysman korjausleikkauksen yksi pahimmista mahdollisista komplikaatioista on pysyvä alaraajahalvaus huolimatta tänä päivänä käytössä olevista selkäytimen suojausmenetelmistä. Akuutin tyypin A aortan dissekaation korjausleikkauksen aikana selektiivinen aivoperfuusio ja verenkierron hypoterminen pysäyttäminen ovat usein käytettyjä metodeja suojata aivoja ja muita iskemialle alttiita kudoksia. Avustetun aivoperfuusion ja kehon hypotermisen verenkierron pysäytyksen lämpötilaraja on kuitenkin viime vuosien aikana hiljalleen noussut korkeammaksi, eikä tämä välttämättä ole selkäytimen suojauksen kannalta paras mahdollinen tilanne.
Uusia selkäytimen suojausmenetelmiä tarvitaan edelleen, jotta pysyvän alaraajahalvauksen riski olisi mahdollisimman pieni. Sydämen suojaamisessa käytettävä iskeeminen esialtistus esiteltiin kirjallisuudessa 1980-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä kirjallisuudessa esiteltiin myös etäinen iskeeminen esialtistus. Sittemmin kokeellisissa tutkimuksissa on osoitettu, että etäinen iskeeminen esialtistus suojaa selkäydintä iskeemiseltä vauriolta. Iskeemisestä esialtistuksesta tai etäisestä iskeemisestä esialtistuksesta ei toistaiseksi ole aikaisempaa näyttöä aneurysmakirurgian yhteydessä. Niin ikään iskeemisen esialtistuksen tai etäisen iskeemisen esialtistuksen vaikutusmekanismia ei tunneta vielä tarkasti. Elektiivisessä aortan aneurysmakirurgiassa selkäytimen ja sen kollateraaliverenkierron iskeeminen esikäsittely on uusi ja lupaava keino suojata selkäydintä tulevan kirurgisen korjaustoimenpiteen aikana. Selkäytimen iskeemisen esikäsittelyn vaikutusta ei ole aikaisemmin tutkittu akuutissa tilanteessa.
Tässä väitöskirjatyöksi tarkoitetussa tutkimuksessa tutkittiin ja selvitettiin selkäytimen suojaamista iskeemiseltä vauriolta. Tutkimus toteutettiin käyttäen apuna kokeellista eläinmallia. Ensimmäisessä tutkimuksessa osoitettiin etäisen iskeemisen esialtistuksen johtavan nopeampaan neurologiseen toipumiseen ja parempaan selkäytimen ja tämän kollateraalisuonten verenkiertoon selkäydiniskemian jälkeen. Toisessa tutkimuksessa selkäytimen iskeeminen esikäsittely johti parempaan neurologiseen paranemiseen ja matalampaan leikkauksen aikaiseen laktaattipäästöön. Lisäksi selkäytimen histopatologinen analyysi osoitti, että selkäytimen vauriot olivat vähäisempiä. Kolmannessa tutkimuksessa todettiin, että jo 65 minuutin selektiivinen aivoperfuusio ja muun verenkierron pysäytys 28 asteen lämpötilassa yhdistettynä jäljiteltyyn ”Frozen elephant trunk” leikkausmenetelmään johti katastrofaaliseen lopputulokseen.