Sidosryhmäanalyysi taajuuksien yhteiskäyttömenetelmien kehittämiseen matkaviestinjärjestelmille
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali IT115
Väitöksen aihe
Sidosryhmäanalyysi taajuuksien yhteiskäyttömenetelmien kehittämiseen matkaviestinjärjestelmille
Väittelijä
Tekniikan tohtori Marja Matinmikko-Blue
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Tuotantotalous
Oppiaine
Tuotantotalous
Vastaväittäjä
Professori Erik Bohlin, Chalmers University of Technology, Ruotsi
Toinen vastaväittäjä
Associate Professor Jan Markendahl, KTH Royal Institute of Technology, Ruotsi
Kustos
Professori Harri Haapasalo, Oulun yliopisto
Sidosryhmäanalyysistä apua matkaviestinnän taajuuspäätöksiin
Väitöstutkimus esittää taajuuksien hallintaan uuden sidosryhmäanalyysin työkalun, joka auttaa saavuttamaan pitkän tähtäimen kompromissin eri sidosryhmien ristiriitaisten tarpeiden välillä.
Radiotaajuudet muodostavat rajallisen luonnonvaran, jonka tehokas hallinta on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Mobiilidatan kasvu on lisännyt taajuuksien tarvetta esimerkiksi 5G-järjestelmille, mikä on puolestaan lisännyt eri langattomien järjestelmien ekosysteemien välistä kilpailua radiotaajuuksien saatavuudesta. Taajuuksien yhteiskäyttömenetelmien tekninen kehitys mahdollistaa eri järjestelmien toiminnan samoilla taajuuksilla, mutta yhteiskäyttöön perustuvat hallintamallit eivät ole edenneet päätöksenteossa eri sidosryhmien ristiriitaisten näkemysten vuoksi.
Poikkitieteellisessä väitöstyössä yhdistetään tuotantotalouden tutkimusmenetelmät tietoliikennetekniikan tutkimusaiheeseen uusien taajuuksien yhteiskäyttömenetelmien kehittämiseksi matkaviestinjärjestelmille. Työssä kehitetty kolmivaiheinen sidosryhmäanalyysi kuvaa havainnollistaen tarvittavat toimenpiteet sidosryhmien tunnistamiselle, näiden välisten yhteyksien selvittämiselle sekä johtamistoimenpiteiden kehittämiselle.
Työssä kehitettyä sidosryhmäanalyysiä sovelletaan kahteen matkaviestinnän tapaustutkimukseen sisältäen televisiotaajuuksien tulevaisuuden käytön sekä taajuuksien lisensioidun yhteiskäytön (licensed shared access, LSA). Työ esittelee maailman ensimmäinen 4G-matkaviestinjärjestelmän ja langattomien kameroiden välillä tehdyn taajuuksien yhteiskäyttökokeilun, joka huomioi eri sidosryhmien ristiriitaiset vaatimukset.
Sidosryhmäanalyysiä on jo pitkään käytetty eri maiden taajuushallinnoissa taajuuspäätöksiä tehtäessä, mutta siitä ei ole aiempaa tieteellistä tutkimusta. Työssä kehitetty malli on ensimmäinen strategisen johtamisen sidosryhmäanalyysin sovellus langattomaan tietoliikenteeseen ja erityisesti taajuuksien hallintaan. Se tuo taajuushallinnoille, teollisuudelle ja tutkimusmaailmalle uuden työkalun radiotaajuuksien yhteiskäyttöön perustuvien hallintamallien kehittämiseen.
Radiotaajuudet muodostavat rajallisen luonnonvaran, jonka tehokas hallinta on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Mobiilidatan kasvu on lisännyt taajuuksien tarvetta esimerkiksi 5G-järjestelmille, mikä on puolestaan lisännyt eri langattomien järjestelmien ekosysteemien välistä kilpailua radiotaajuuksien saatavuudesta. Taajuuksien yhteiskäyttömenetelmien tekninen kehitys mahdollistaa eri järjestelmien toiminnan samoilla taajuuksilla, mutta yhteiskäyttöön perustuvat hallintamallit eivät ole edenneet päätöksenteossa eri sidosryhmien ristiriitaisten näkemysten vuoksi.
Poikkitieteellisessä väitöstyössä yhdistetään tuotantotalouden tutkimusmenetelmät tietoliikennetekniikan tutkimusaiheeseen uusien taajuuksien yhteiskäyttömenetelmien kehittämiseksi matkaviestinjärjestelmille. Työssä kehitetty kolmivaiheinen sidosryhmäanalyysi kuvaa havainnollistaen tarvittavat toimenpiteet sidosryhmien tunnistamiselle, näiden välisten yhteyksien selvittämiselle sekä johtamistoimenpiteiden kehittämiselle.
Työssä kehitettyä sidosryhmäanalyysiä sovelletaan kahteen matkaviestinnän tapaustutkimukseen sisältäen televisiotaajuuksien tulevaisuuden käytön sekä taajuuksien lisensioidun yhteiskäytön (licensed shared access, LSA). Työ esittelee maailman ensimmäinen 4G-matkaviestinjärjestelmän ja langattomien kameroiden välillä tehdyn taajuuksien yhteiskäyttökokeilun, joka huomioi eri sidosryhmien ristiriitaiset vaatimukset.
Sidosryhmäanalyysiä on jo pitkään käytetty eri maiden taajuushallinnoissa taajuuspäätöksiä tehtäessä, mutta siitä ei ole aiempaa tieteellistä tutkimusta. Työssä kehitetty malli on ensimmäinen strategisen johtamisen sidosryhmäanalyysin sovellus langattomaan tietoliikenteeseen ja erityisesti taajuuksien hallintaan. Se tuo taajuushallinnoille, teollisuudelle ja tutkimusmaailmalle uuden työkalun radiotaajuuksien yhteiskäyttöön perustuvien hallintamallien kehittämiseen.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024