Signaalinkäsittely ja piirteiden erottelu automatisoidussa konediagnostiikassa: metodiikkaa ja kokeellista tutkimusta

Väitöskirjassa esitetyn tutkimuksen tavoitteena oli määrittää tekniikat, jotka soveltuvat automatisoituun konediagnostiikkaan. Onnistunut diagnostiikan automatisointi edellyttää menetelmiä, jotka ovat riittävän herkkiä viantunnistukseen. Mahdollisuus vian etenemisen seuraamiseen on myös usein hyödyksi.

Väitöstutkimuksessa esitetyillä tavoilla voidaan automaattisesti mm. määritellä taajuusalue, jolla havaitut muutokset ilmenevät. Myös jatkuvaa värähtelyä aiheuttavat muutokset voidaan erottaa iskumaisista värähtelyistä. Lisäksi esitellyt rasitustason arviointitavat voidaan ottaa käyttöön kumulatiivisten rasituskertymien seurannassa ja näin laatia ennusteita vikaantumisriskeistä. Tutkimus sisältää katsauksen menetelmiin, sekä menetelmien sovellettavuuden tutkimista käytännön kokein. Tutkimuksessa on keskitytty lähinnä värähtelymittauksiin, mutta menetelmiä voidaan soveltaa signaalin tyypistä riippumatta.

Onnistunut diagnostiikka parantaa mahdollisuuksia onnistuneen kunnossapidon toteuttamiseen. Hyvä kunnossapito parantaa huomattavasti koneiden luotettavuutta ja turvallisuutta, sekä lisäksi oikein toteutetuilla huoltotoimenpiteillä voidaan säästää energiaa.