Signaalinkäsittely ja piirteiden erottelu automatisoidussa konediagnostiikassa: metodiikkaa ja kokeellista tutkimusta
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Martti Ahtisaari sali (L2)
Väitöksen aihe
Signaalinkäsittely ja piirteiden erottelu automatisoidussa konediagnostiikassa: metodiikkaa ja kokeellista tutkimusta
Väittelijä
Diplomi-insinööri Konsta Karioja
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Älykkäät koneet ja järjestelmät
Oppiaine
Konediagnostiikka
Vastaväittäjä
Professori Matti Vilkko, Tampereen yliopisto
Kustos
Professori Enso Ikonen, Oulun yliopisto
Konediagnostiikan automatisointia edistävät menetelmät
Väitöskirjassa esitetyn tutkimuksen tavoitteena oli määrittää tekniikat, jotka soveltuvat automatisoituun konediagnostiikkaan. Onnistunut diagnostiikan automatisointi edellyttää menetelmiä, jotka ovat riittävän herkkiä viantunnistukseen. Mahdollisuus vian etenemisen seuraamiseen on myös usein hyödyksi.
Väitöstutkimuksessa esitetyillä tavoilla voidaan automaattisesti mm. määritellä taajuusalue, jolla havaitut muutokset ilmenevät. Myös jatkuvaa värähtelyä aiheuttavat muutokset voidaan erottaa iskumaisista värähtelyistä. Lisäksi esitellyt rasitustason arviointitavat voidaan ottaa käyttöön kumulatiivisten rasituskertymien seurannassa ja näin laatia ennusteita vikaantumisriskeistä. Tutkimus sisältää katsauksen menetelmiin, sekä menetelmien sovellettavuuden tutkimista käytännön kokein. Tutkimuksessa on keskitytty lähinnä värähtelymittauksiin, mutta menetelmiä voidaan soveltaa signaalin tyypistä riippumatta.
Onnistunut diagnostiikka parantaa mahdollisuuksia onnistuneen kunnossapidon toteuttamiseen. Hyvä kunnossapito parantaa huomattavasti koneiden luotettavuutta ja turvallisuutta, sekä lisäksi oikein toteutetuilla huoltotoimenpiteillä voidaan säästää energiaa.
Väitöstutkimuksessa esitetyillä tavoilla voidaan automaattisesti mm. määritellä taajuusalue, jolla havaitut muutokset ilmenevät. Myös jatkuvaa värähtelyä aiheuttavat muutokset voidaan erottaa iskumaisista värähtelyistä. Lisäksi esitellyt rasitustason arviointitavat voidaan ottaa käyttöön kumulatiivisten rasituskertymien seurannassa ja näin laatia ennusteita vikaantumisriskeistä. Tutkimus sisältää katsauksen menetelmiin, sekä menetelmien sovellettavuuden tutkimista käytännön kokein. Tutkimuksessa on keskitytty lähinnä värähtelymittauksiin, mutta menetelmiä voidaan soveltaa signaalin tyypistä riippumatta.
Onnistunut diagnostiikka parantaa mahdollisuuksia onnistuneen kunnossapidon toteuttamiseen. Hyvä kunnossapito parantaa huomattavasti koneiden luotettavuutta ja turvallisuutta, sekä lisäksi oikein toteutetuilla huoltotoimenpiteillä voidaan säästää energiaa.
Viimeksi päivitetty: 20.3.2025