Sosiaaliset innovaatiot ja matkailun inklusiivinen kehittäminen - näkökulmia Kemistä

Matkailun kestävämpi kehittäminen edellyttää paikallisyhteisön näkökulmien huomioimista. Silti paikalliset tarpeet ja ideat saattavat jäädä huomiotta matkailun kehittämisprosesseissa. Tällöin kehityksestä tulee eksklusiivista: matkailupalvelut eivät ole paikallisille relevantteja eivätkä paikalliset ole mukana matkailun suunnittelussa. Tämänkaltainen matkailu tähtää usein ensisijaisesti taloudellisiin tavoitteisiin ja sen tuomat sosiaaliset hyödyt voivat jäädä vähäisemmiksi.

Väitöskirja haastaa nykyisen matkailusuunnittelun ja -kehityksen tilaa tuomalla keskusteluun sosiaalisen innovaation käsitteen. Sosiaaliset innovaatiot painottavat bisneskeskeisen suunnittelun sijaan kokonaisvaltaisempia sosiaalisen arvon ja yhteiskehittämisen periaatteita. Väitöskirjassa tarkastellaan etnografisen tutkimuksen kautta sosiaalisia innovaatioita suhteessa matkailuun Kemissä. Empiiristen esimerkkien kautta väitöskirja havainnollistaa yhteyksiä paikallislähtöisten sosiaalisten innovaatioiden ja matkailukehityksen välillä niin yksityisellä ja julkisella sektorilla kuin paikallisten nuorten näkökulmista.

Väitöskirja esittää, että sosiaaliset innovaatiot voivat edistää inklusiivisempaa matkailun kehittämistä ja tukea paikallista resilienssiä. Samalla väitöskirja muistuttaa, että sosiaalisia innovaatioita on syytä tarkastella kriittisesti osana laajaa tavoitetta edistää sosio-ympäristöllisten, moniskaalaisten systeemien kestävyyttä.