Sosioemotionaaliset vaikeudet lasten neurokehityksellisissä häiriöissä ja Tunne-etsivät-pelin avulla saavutetut kuntoutustulokset

FM Joanna Kasken väitöstutkimus osoittaa, että Tunne-etsivät-peli voi olla hyödyllinen työkalu tunteiden tunnistamisen taitojen oppimisessa. Kasken väitöskirja on ensimmäisiä tutkimuksia, jossa autismikirjon häiriötä (ASD), aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (ADHD) tai kehityksellistä kielihäiriötä (DLD) käsitellään yhdessä, kun tutkitaan lasten tunteiden tunnistamista. Tutkimuksessa selvisi, että lapsilla, joilla on ASD, ADHD tai DLD, on yhteneviä tunteiden tunnistamisen ja käyttäytymisen haasteita.

Lapset, joilla on neurokehityksellinen häiriö, kohtaavat arjessaan usein haasteita tunteiden tunnistamisessa. Tunteiden tunnistamisen pulmista voi seurata esimerkiksi yksinäisyyttä, mielenterveyden haasteita tai syrjäytymistä. Muun muassa näistä syistä tunteiden tunnistamisen taitojen vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää. Tunne-etsivät-peli on tarkoitettu 6-12-vuotiaille lapsille ja on vapaasti saatavilla Opetushallituksen nettisivuilla.

Väitöstutkimukseen osallistui 6-10-vuotiaita lapsia, joilla oli jokin neurokehityksellinen häiriö (n = 50) sekä vertailuryhmä tyypillisesti kehittyviä ikätovereita (n = 106). Koeryhmä (30 lasta) pelasi Tunne-etsivät-peliä kahden kuukauden ajan ja 20 lasta toimi kontrolliryhmänä. Lapset testattiin tunteiden erottelun taidoissa sekä kielellisissä ja kognitiivisissa taidoissa ennen ja jälkeen kahden kuukauden kuntoutusjakson, ja koeryhmä testattiin vielä kuukauden päästä kuntoutusjakson päättymisestä.

Tulokset osoittivat, että neurokehityksellisten häiriöiden lapsilla oli monia samankaltaisia kognitiivisia, kielellisiä ja tunteiden erottelun vaikeuksia sekä käyttäytymisen pulmia. Tunne-etsivät-peliä pelanneiden koeryhmän lasten taidot paranivat osassa tutkittuja taitoja enemmän kuin kontrolliryhmän lasten, jotka eivät pelanneet peliä kahden kuukauden tarkastelujakson aikana. Opitut taidot myös pysyivät kuukauden päästä kuntoutusjakson päättymisestä.
Tutkimuksessa kartoitettiin myös vanhempien ja lapset tuntevien ammattilaisten näkemyksiä lasten arjen tunteiden tunnistamisen taidoista. Heidän havaintojensa pohjalta kävi esimerkiksi ilmi, että jopa noin kolmasosalla lapsista ei vanhempien kertoman mukaan ollut yhtään leikkikaveria.

”Väitöskirjani on ensimmäisiä tutkimuksia, jossa ASD:n, ADHD:n ja DLD:n diagnooseja käsitellään yhtenä ryhmänä liittyen lasten tunteiden tunnistamisen pulmiin. Vaikka aineisto oli pienehkö, tutkimuksen tulokset antavat suuntaa yhteneväisistä tunteiden tunnistamisen taitojen haasteista. Näitä haasteita pitäisikin jatkossa tutkia lisää”, Joanna Kaski kertoo.

Nämä tulokset lisäävät ymmärrystämme lasten neurokehityksellisistä haasteista ja tarjoavat myös uusia käytännön näkökulmia niin kliinikoille kuin tutkijoillekin. ”Tulevaisuudessa digitaaliset pelit voivat olla tehokas lisä perinteisten kuntoutusmenetelmien rinnalle. On kuitenkin hyvä muistaa, että kieltä ja tunnetaitoja opitaan aina vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa ja lasten tulisi aina pelata yhdessä aikuisen kanssa”, Kaski toteaa.