Sotiemme veteraanien terveys ja toimintakyky. Veteraaniprojekti 1992 ja 2004
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, luentosali F202 (Aapistie 5B)
Väitöksen aihe
Sotiemme veteraanien terveys ja toimintakyky. Veteraaniprojekti 1992 ja 2004
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Riitta Leskinen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, terveystiede / geriatria
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Jouko Laurila, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Riitta Antikainen, Oulun yliopisto
Sotiemme veteraanien terveys ja toimintakyky
Koetut kävelyvaikeudet, neurologiset sairaudet sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ennustavat sotiemme veteraanien toimintakyvyn laskua jopa 12 vuotta etukäteen.
Kävelyvaikeudet heikentävät myös veteraanien itsearvioitua (koettua) terveydentilaa ja ennustavat kuolleisuutta.
Väitöstutkimuksessa veteraanien kävelykykyä selvitettiin kysymällä, pystyvätkö he kävelemään ulkona 500 metriä ilman vaikeuksia. Hyväksi koettu terveydentila ja kivuttomuus ennustivat hyvää kävelykykyä mutta veteraanien saamalla avo- tai laitoskuntoutuksella ei todettu olevan vaikutusta kävelykykyyn.
Tutkimus osoitti, että veteraanien koettua terveydentilaa heikentävät kävelyvaikeuksien lisäksi myös sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä neurologiset sairaudet. Kuolleisuutta ennustavia tekijöitä olivat kävelyvaikeuksien lisäksi useiden sairauksien esiintyminen samanaikaisesti (multimorbiditeetti), huonoksi koettu terveydentila, masennus ja uupumus, kaatumiset, heikentynyt muisti ja virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen.
Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 1992 ja 2004 tekemiin postikyselyhin, joista ensimmäinen lähetettiin kaikille Suomessa asuville lähes 243000 veteraanille. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa veteraanien elinoloista, terveydentilasta, kuntoutus- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä näiden palvelujen kehittämistarpeista, ja siihen vastasi noin 227000 veteraania. Toinen kysely lähetettiin keväällä 2004 satunnaisesti valitulle 5750 veteraanille, jotka osallistuivat vuoden 1992 tutkimukseen. Kyselyyn vastasi tuolloin 4999 sotiemme veteraania.
Väitöstutkimuksen aineisto on poikkeuksellisen laaja eikä vastaavanlaista, käytännössä koko veteraaniväestön kattavaa tutkimusta ole tehty missään muualla. Tutkimuksen perusteella on mahdollista tunnistaa ne riskitekijät, jotka heikentävät veteraanien koettua terveydentilaa ja toimintakykyä ja ennustavat kuolleisuutta, ja suunnata tukitoimet niitä eniten tarvitseville. Koska sotiemme veteraanit ovat osa vanhusväestöä, tutkimuksesta saatuja tietoja voidaan käyttää apuna suunniteltaessa ikäihmisille tarkoitettuja palveluja ja mietittäessä palvelujen kohderyhmiä.
Kävelyvaikeudet heikentävät myös veteraanien itsearvioitua (koettua) terveydentilaa ja ennustavat kuolleisuutta.
Väitöstutkimuksessa veteraanien kävelykykyä selvitettiin kysymällä, pystyvätkö he kävelemään ulkona 500 metriä ilman vaikeuksia. Hyväksi koettu terveydentila ja kivuttomuus ennustivat hyvää kävelykykyä mutta veteraanien saamalla avo- tai laitoskuntoutuksella ei todettu olevan vaikutusta kävelykykyyn.
Tutkimus osoitti, että veteraanien koettua terveydentilaa heikentävät kävelyvaikeuksien lisäksi myös sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä neurologiset sairaudet. Kuolleisuutta ennustavia tekijöitä olivat kävelyvaikeuksien lisäksi useiden sairauksien esiintyminen samanaikaisesti (multimorbiditeetti), huonoksi koettu terveydentila, masennus ja uupumus, kaatumiset, heikentynyt muisti ja virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen.
Tutkimus perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 1992 ja 2004 tekemiin postikyselyhin, joista ensimmäinen lähetettiin kaikille Suomessa asuville lähes 243000 veteraanille. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa tietoa veteraanien elinoloista, terveydentilasta, kuntoutus- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä näiden palvelujen kehittämistarpeista, ja siihen vastasi noin 227000 veteraania. Toinen kysely lähetettiin keväällä 2004 satunnaisesti valitulle 5750 veteraanille, jotka osallistuivat vuoden 1992 tutkimukseen. Kyselyyn vastasi tuolloin 4999 sotiemme veteraania.
Väitöstutkimuksen aineisto on poikkeuksellisen laaja eikä vastaavanlaista, käytännössä koko veteraaniväestön kattavaa tutkimusta ole tehty missään muualla. Tutkimuksen perusteella on mahdollista tunnistaa ne riskitekijät, jotka heikentävät veteraanien koettua terveydentilaa ja toimintakykyä ja ennustavat kuolleisuutta, ja suunnata tukitoimet niitä eniten tarvitseville. Koska sotiemme veteraanit ovat osa vanhusväestöä, tutkimuksesta saatuja tietoja voidaan käyttää apuna suunniteltaessa ikäihmisille tarkoitettuja palveluja ja mietittäessä palvelujen kohderyhmiä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024