Supistuvan koulutoimen johtaminen. Mitä tapahtuu, kun koulutusorganisaatioiden resurssit pienenevät?
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, IT116
Väitöksen aihe
Supistuvan koulutoimen johtaminen. Mitä tapahtuu, kun koulutusorganisaatioiden resurssit pienenevät?
Väittelijä
KM Esa Niemi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oppiminen ja oppimisprosessit
Oppiaine
Kasvatustiede
Vastaväittäjä
Professori Kauko Hämäläinen, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Anu Kajamaa , Oulun yliopisto
Rehtoreiden ja koulutoimenjohtajien tasapainoilua säästöjen keskellä: jännitteet, taktiikat ja roolien ristipaineet
Kuntien koulutoimissa säästäminen ja supistaminen on vaativaa ja kuormittavaa koulutoimen johdolle, rehtoreille ja opettajille resurssien pienentyessä ja opetuksen tarpeiden kasvaessa samanaikaisesti. Tutkimuksessa tunnistettiin erilaisia pehmeitä ja kovia taktiikoita sekä toimintamalleja, joita niin koulutoimen johto kuin rehtorit käyttävät supistamisten ja säästöjen aikaansaamiseksi. Tiukan talouden seurauksena koulutoimen johto hakee tasapainoa kontrollin ja luottamuksen välillä suhteessa koulujen rehtoreihin. Koulujen rehtorit joutuvat puolestaan tasapainottelemaan koulun puolustajan, lojaalin viranhaltijan ja tehokkaan johtajan roolien ja toimintamallien välillä.
Säästöt ja supistukset ovat olleet kuntien koulutoimien arkipäivää jo pitemmän aikaa. Viimeisen noin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä on peruskoulujen määrä laskenut alle puoleen. Koulujen lakkautuksista on jonkin verran käyty julkista keskustelua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt kuntien opetustoimien paineet jatkuviin säästöihin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksen mukaan kuntien opetukseen käyttämät kustannukset ovat jääneet vuoden 2009 tasolle. Opetukseen käytettävän rahoituksen ja todellisen tarpeen välinen kuilu on jatkuvasti syventynyt.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä koulutoimissa tapahtuu supistettaessa ja säästettäessä. Tutkimuksen kohteena oli viisi tapauskuntaa. Tapauskuntien koulutoimien dokumentteja analysoimalla selvitettiin supistusten ja säästöjen taustatekijät, tavoitteet ja strategiset linjaukset. Kuntien edustajien supistamiseen ja säästämiseen liittyviä kokemuksia ja toimintaa selvitettiin haastattelemalla koulutoimen johtoa ja rehtoreita.
Keskeisimpiä säästöjen ja supistusten seurauksia ovat koulutoimen henkilöstön kuormituksen kasvaminen. Oppilasryhmäkoot ovat säästöjen myötä kasvaneet, ja samaan aikaan oppimisen tukea tarvitsevia oppilaita on opetusryhmissä yhä enemmän. Tiukka talous nostaa esiin kysymykset oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta. Säästöjen ja supistusten seurauksena koulutoimissa on nähtävissä myös jossain määrin organisaation politisoitumisen piirteitä, jolloin käytetään kyseenalaisia vaikuttamisen keinoja resurssien jakoon.
Tutkimus tuotti monipuolista tietoa koulutoimen säästöjen ja supistamisen taustatekijöistä ja niihin liittyvistä strategisista linjauksista. Se myös auttaa meitä ymmärtämään johtavassa asemassa olevien henkilöiden kokemuksia ja toimintaa säästö- ja supistamistoimissa. Tulokset hyödyttävät tulevien säästämis- ja supistamistoimien valmistelua sekä niihin liittyvää päätöstentekoa ja toimeenpanoa.
Säästöt ja supistukset ovat olleet kuntien koulutoimien arkipäivää jo pitemmän aikaa. Viimeisen noin kahdenkymmenen vuoden aikajänteellä on peruskoulujen määrä laskenut alle puoleen. Koulujen lakkautuksista on jonkin verran käyty julkista keskustelua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt kuntien opetustoimien paineet jatkuviin säästöihin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksen mukaan kuntien opetukseen käyttämät kustannukset ovat jääneet vuoden 2009 tasolle. Opetukseen käytettävän rahoituksen ja todellisen tarpeen välinen kuilu on jatkuvasti syventynyt.
Tutkimuksessa selvitettiin, mitä koulutoimissa tapahtuu supistettaessa ja säästettäessä. Tutkimuksen kohteena oli viisi tapauskuntaa. Tapauskuntien koulutoimien dokumentteja analysoimalla selvitettiin supistusten ja säästöjen taustatekijät, tavoitteet ja strategiset linjaukset. Kuntien edustajien supistamiseen ja säästämiseen liittyviä kokemuksia ja toimintaa selvitettiin haastattelemalla koulutoimen johtoa ja rehtoreita.
Keskeisimpiä säästöjen ja supistusten seurauksia ovat koulutoimen henkilöstön kuormituksen kasvaminen. Oppilasryhmäkoot ovat säästöjen myötä kasvaneet, ja samaan aikaan oppimisen tukea tarvitsevia oppilaita on opetusryhmissä yhä enemmän. Tiukka talous nostaa esiin kysymykset oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta. Säästöjen ja supistusten seurauksena koulutoimissa on nähtävissä myös jossain määrin organisaation politisoitumisen piirteitä, jolloin käytetään kyseenalaisia vaikuttamisen keinoja resurssien jakoon.
Tutkimus tuotti monipuolista tietoa koulutoimen säästöjen ja supistamisen taustatekijöistä ja niihin liittyvistä strategisista linjauksista. Se myös auttaa meitä ymmärtämään johtavassa asemassa olevien henkilöiden kokemuksia ja toimintaa säästö- ja supistamistoimissa. Tulokset hyödyttävät tulevien säästämis- ja supistamistoimien valmistelua sekä niihin liittyvää päätöstentekoa ja toimeenpanoa.
Viimeksi päivitetty: 27.11.2024