Suullinen kommunikatiivinen ruotsi perusopetuksessa. Pitkittäistutkimus oppilaiden B1-ruotsin kielitaidon kehittymisestä ja heidän asenteistaan ruotsin opintoja kohtaan vuosiluokilla 7-9

Läheskään kaikkien oppilaiden suullinen kommunikatiivinen B1-ruotsin kielen taito ei kehittynyt paremmaksi yläkoulun aikana samanaikaisesti kuin oppilaiden asenteet ruotsinopintoja kohtaan muuttuivat kielteisemmiksi. Lisäksi tyttöjen ja poikien väliset asenne- ja kielitaitoerot sekä koulukohtaiset kielitaitoerot olivat huomattavia. Näiden tulosten perusteella Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden tavoitteiden ja oppilaiden kielitaidon kehittymisen välillä on kuilu.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten oppilaiden suullinen kommunikatiivinen ruotsin kielen taito kehittyi, miten heidän asenteensa ja motivaationsa ruotsinopintoihin muuttui vuosiluokilla 7–9 sekä millainen B1-ruotsin suullinen kommunikatiivinen kielitaito oppilailla oli perusopetuksen loppuvaiheessa.

Tutkimus toteutettiin pitkittäisenä tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin kolmessa eri vaiheessa kolmesta suomenkielisestä koulusta oppilaiden ollessa vuosiluokilla 7–9. Kirjallinen aineisto kerättiin oppilaskyselyillä, sanatesteillä ja opettajakyselyllä ja suullinen aineisto ääntämis- ja kuvankertomistehtävillä sekä oppilashaastatteluilla. Tutkimuksessa sovellettiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä.

Tutkimustulosten mukaan oppilaiden asenteet ruotsinopintoja kohtaan olivat myönteisiä 7. vuosiluokalla, mutta muuttuivat kielteisemmiksi yläkoulun loppua kohti. Suullinen kommunikatiivinen kielitaito kehittyi yläkoulussa ainoastaan osalla oppilaista, minkä vuoksi monen oppilaan suullinen kommunikatiivinen kielitaito oli heikko tai lähes olematon 9. vuosiluokalla.

Tyttöjen asenteet ruotsinopintoja kohtaan olivat kauttaaltaan myönteisempiä ja heidän tuloksensa kirjallisissa sanatesteissä parempia kuin poikien. Suullisista tehtävistä tytöt ja pojat suoriutuivat lähes samalla tavalla. Haastatteluaineisto osoitti, että poikien ruotsin kielen ymmärrettävyys ja kommunikatiivisuus kehittyivät vuosiluokilla 7–9 paremmin kuin tyttöjen. Oppilaiden asenteissa ei näkynyt mainittavia koulukohtaisia eroja, mutta kielellisissä suorituksissa erot olivat huomattavia.

Tutkimustulokset tukevat monilta osin viimeaikaisten kansallisten kartoitusten tuloksia, mutta ovat vain osittain sopusoinnussa opetussuunnitelmien perusteissa mainittujen tavoitteiden kanssa. Opetusjärjestelyjä, oppimisympäristöjä, paikallisia opetussuunnitelmia, oppimateriaaleja ja kielipedagogisia ratkaisuja on sen vuoksi uudistettava ja päivitettävä siten, että niissä huomioidaan oppilaiden, opettajien ja opetusmateriaalin tuottajien näkökulmat ja muuttuvat tarpeet.

Väitöstilaisuus pidetään ruotsiksi.