Sydänpysähdys ei-iskeemisessä sydänsairaudessa. Psyykenlääkkeet, päihteiden käyttö ja elvytyksen alkurytmi

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollisen sairaalan luentosali 10

Väitöksen aihe

Sydänpysähdys ei-iskeemisessä sydänsairaudessa. Psyykenlääkkeet, päihteiden käyttö ja elvytyksen alkurytmi

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Janna Kauppila

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Sisätautien tutkimusyksikkö

Oppiaine

Lääketiede

Vastaväittäjä

Professori Antti Saraste, Turun yliopistollinen sairaala ja Turun yliopisto

Kustos

Professori Juhani Junttila, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto

Vieraile väitöstilaisuudessa

Lisää tapahtuma kalenteriin

Sydänpysähdys ei-iskeemisessä sydänsairaudessa. Psyykenlääkkeet, päihteiden käyttö ja elvytyksen alkurytmi

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että psyykenlääkkeiden käyttö ja ei-iskeeminen sydänsairaus olivat yhteydessä huonompiennusteiseen sydämen rytmiin sydänpysähdyksen aikana. Lisäksi psyykenlääkkeiden ja alkoholin käyttö oli yleistä ei-iskeemistä sydänsairautta sairastavilla sydänperäisen äkkikuoleman uhreilla.

Sydänpysähdyksen aikana sydän lakkaa äkillisesti pumppaamasta. Siitä seuraa useimmiten sydänperäinen äkkikuolema, joka on yleisin kuolinsyy länsimaissa. Ei-iskeeminen sydänsairaus käsittää mm. erilaiset kardiomyopatiat, läppäviat sekä perinnölliset ionikanavasairaudet ja aiheuttaa noin 20 % sydänpysähdyksistä. Useat tekijät, kuten lääkitys tai päihteiden käyttö, voivat aiheuttaa sydänpysähdyksen sairaassa sydämessä. Tämän väitöstutkimuksen tarkoitus oli tutkia psyykenlääkkeiden, alkoholin käytön sekä elvytyksen alkurytmin merkitystä ei-iskeemisen sydänsairauden aiheuttamassa sydänpysähdyksessä.

Väitöstutkimus tehtiin kahdesta aineistosta. Ensimmäisestä verrattiin sydämen alkurytmejä sydänpysähdyksen saaneilla potilailla, joita ensihoitajat elvyttivät. Totesimme ei-iskeemisen sydänsairauden olevan yhteydessä huonompiennusteiseen ei-iskettävään rytmiin sydänpysähdyksen aikana. Myös psyykenlääkkeiden käyttö oli yhteydessä ei-iskettävään rytmiin.

Toisena aineistona oli Fingesture-aineisto, joka koostuu kaikista sydänperäisen äkkikuoleman uhreista Pohjois-Suomessa vuosina 1998–2017. Kuolinsyy varmennettiin oikeuslääketieteellisellä ruumiinavauksella kaikissa tapauksissa. Ruumiinavauksessa todettiin alkoholia veressä kuolinhetkellä kahdella viidestä ei-iskeemisen sydänsairauden aiheuttaman äkkikuoleman uhrista. Samoin ei-iskeemistä sydänsairautta sairastaneesta uhrista kaksi viidestä käytti psyykenlääkkeitä, kun taas Suomen Lääketilaston 2018 mukaan psyykenlääkkeitä käyttää vain noin 12 % väestöstä. Katsommekin näiden tutkimustulosten parantavan vielä puutteellista ymmärrystä sydänpysähdyksen ja sydänperäisen äkkikuoleman taustatekijöistä.
Viimeksi päivitetty: 1.3.2023