Tarjoumia ja visuaalista laatua etsimässä. Tulkintoja alle kolmivuotiaiden lasten ympäristöistä seitsemässä suomalaisessa päiväkodissa

Päiväkotien tiloihin ja ympäristöihin liittyvä tutkimus ja keskustelu on Suomessa ollut vähäistä. Siihen, miltä päiväkodissa näyttää, millaisia tunteita ympäristö herättää tai mitä näkyvä ympäristö mahdollistaa tai ei mahdollista lapselle, ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan seitsemän suomalaisen päiväkodin visuaalisia ympäristöjä, niiden merkityksiä ja sitä, mitä potentiaalisia mahdollisuuksia toimintaan eli tarjoumia ympäristöt tuottavat alle kolmivuotiaille lapsille. Tutkimusaineistona ovat valokuvat ympäristöistä. Valokuvien tulkitsemiseen luotiin malli, joka kytkettiin suomalaisen varhaiskasvatuksen sisältöä ja näkökulmia ohjaavaan Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -oppaaseen (VASU).

Tutkituissa päiväkotiympäristöissä on monia vahvuuksia. Toisaalta tutkimusaineistosta on tulkittavissa, että visuaalisen ympäristön merkitystä ei ole tiedostettu riittävästi eikä siten ympäristön tietoiseen suunnitteluun ja kehittämiseen ole panostettu. VASUn näkökulmat eivät ole jalkautuneet tutkimuspäiväkotien ympäristöihin vaikka VASU on laajalti käytetty toiminnan kehys varhaiskasvatuksessa.

Tutkimus tuo uudenlaista aineistoa ja välineitä käytettäväksi ammatillisen reflektoinnin tukena päiväkodeissa. Erityisesti tutkimuksessa rakennettua VASU-mallia voidaan käyttää päiväkotiympäristöjen arvioinnin ja suunnittelun tukena. Samoin tutkimuksessa käytettyä ympäristöjen dokumentointia valokuvien avulla on mahdollista soveltaa menetelmänä tunnistaa tarjoumia tai niiden puuttumista päiväkotiympäristöissä. Kehitetty VASU-malli ja dokumentoinnin menetelmä ovat hyödynnettävissä myös jatkotutkimukseen.

Tutkimus tuottaa perusteltua näkökulmaa varhaiskasvatusympäristön merkityksestä lasten elämään, hyvinvointiin, oppimiseen ja kehitykseen. Ympäristöä kehitettäessä on tärkeää oppia katsomaan lapsen silmin. Lapsi tarvitsee mielekkään ympäristön, jossa on liikkumisen vapautta, paljon tarjoumia, osallisuuden mahdollisuuksia sekä tunteen siitä, että kuuluu ympäristöön – että ympäristö on ”oma”.