Tarkastelussa myötätunto piirteenä: myötätunnon yhteydet työn piirteisiin, uneen ja kehon koostumukseen

Filosofian maisteri Iina Tolonen tutki väitöskirjassaan myötätuntoa persoonallisuuden piirteenä sekä sen yhteyksiä hyvinvointia kuvastaviin tekijöihin. Väitöskirjan kyselyaineistot tulivat kahdesta väestöpohjaisesta seurantatutkimuksesta: Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986.

Myötätunnolla tarkoitetaan taipumusta havaita toisten kärsimys sekä siitä seuraavaa halua lievittää kyseistä kärsimystä. Kärsimys voi olla pientä ja arkista tai suurempi elämäntilanteeseen liittyvä muutos.

Iina Tolosen väitöstutkimuksessa havaittiin, että myötätunto persoonallisuuden piirteenä on yhteydessä moninaisiin hyvinvointia kuvastaviin tekijöihin. Myötätuntoa tutkittiin kolmen tekijän kanssa: työn piirteiden, unen ja kehon koostumuksen. Osatutkimuksissa löydettiin, että aikuisuuden korkeasta myötätunnosta voi olla hyötyä kaikissa kolmessa tekijässä. Tutkittavat osallistujat olivat nuoria ja keski-ikäisiä aikuisia.

– Tutkimuksissa havaittiin, että korkea myötätunto saattaa toimia suojelevana tekijänä kuormittavia työn piirteitä sekä univaikeuksia vastaan, Tolonen selventää. Lisäksi tulokset osoittivat, että korkea myötätunto ennusti myös korkeampaa koettua työn palkitsevuutta. Aiemmassa kirjallisuudessa on ollut verrattain vähän pitkittäisiä tutkimuksia myötätunnosta. Väitöskirjassa taas tutkittiin myötätunnon yhteyttä työn piirteisiin ja univaikeuksiin yli 11 vuoden seuranta-aineistolla.

– Korkea myötätunto oli myös yhteydessä vähäisempään koettuun univajeeseen sekä joihinkin kehon koostumuksen mittareihin, kuten esimerkiksi pienempään vyötärön ympärykseen, matalampaan kehon rasvaprosenttiin ja matalampaan rasvamassaindeksiin, Tolonen sanoo. Nämä tulokset olivat kuitenkin poikittaisia, joten mahdollisista syy-seuraussuhteista ei voida vielä sanoa mitään.

Väitöskirjassa todetaan, että myötätunto persoonallisuuden piirteenä tukee ja jopa suojaa hyvinvointia kuvastavia tekijöitä. Näin ollen käsite ”myötätuntouupumus” on väitöskirjan tuloksien valossa mahdollisesti harhaan johtava käsite, mistä on viitteitä myös aiemmassa tutkimuksessa. Voi olla, että yksilöt, joilla on lievää työn kuormitusta tai univaikeuksia, saattaisivat hyötyä myötätunnon kasvattamisesta. Tämän väitteen vahvistamiseksi tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia. Myötätunnon kasvattamista on tutkittu jo aiemmin ja nämä tulokset ovat olleet rohkaisevia, sillä myötätuntoa voidaan lisätä verrattain kevyillä ja lyhyillä interventioilla.

– Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista tutkia, voiko myötätunnon kehittämisellä olla positiivinen vaikutus pitkäikäisyyteen ja terveeseen vanhenemiseen. Lisäksi olisi kiintoisaa selvittää, voiko myötätunnosta olla hyötyä nuoruusiässä, Tolonen pohtii.

Väitöskirja on tehty psykologian professori Mirka Hintsasen johtamassa Myötätunto-projektissa. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Oulun Yliopiston Tukisäätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Signe och Ane Gyllenbergs Stiftelse sekä Oulun yliopiston tutkijakoulu. Väitöskirjan osatutkimukset on julkaistu vertaisarvioiduissa Frontiers in Psychology (työn piirteet), Brain and Behavior (uni) ja Psychology & Health -julkaisuissa (kehon koostumus).