Tehohoitopotilaiden ja läheisten ohjauksen laatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät aikuispotilaiden tehohoidossa

Tutkimuksen aihe koskettaa suurta joukkoa tehohoitopotilaita ja heidän läheisiään vuosittain. Tehohoitoon tulleet potilaat tuntevat usein menettäneensä elämänsä hallinnan erityisesti silloin, kun heidän hoitonsa edellyttää sedaatiota tai hengityslaitehoitoa. Tehohoitoon johtanut kriittinen sairaus on kriisi potilaan läheisille ja läheisten tulee saada heidän tarvitsemaansa ohjausta tilanteen ymmärtämiseksi. Tehohoitopotilaiden ja läheisten tiedon tarve on suuri, ja teho-osastolla ohjauksen toteutuksessa tehohoidon terveydenhuollon ammattilaisten täytyy jäsentää ohjauksen sisältö ymmärrettäväksi potilaan ja läheisten yksilöllisten tarpeiden mukaisesti rajallisessa ajassa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja arvioida ohjauksen laatua aikuispotilaiden tehohoidossa sekä selittää ohjauksen laatuun yhteydessä olevia tekijöitä. Tämän väitöstutkimuksen mukaan tehohoitopotilaiden ohjaus auttaa potilaita uskomaan omaan toipumiseensa, ja he muistavat saamansa psykososiaalisen tuen tehohoitojakson jälkeenkin. Tehohoitopotilailla oli selkeitä muistikuvia toteutuneesta ohjauksesta erityisesti toimenpiteiden ja sairauden oireiden osalta. Tehohoitopotilaan laadukas ohjaus sisältää tietoa tehohoidon syistä, tehtävistä toimenpiteistä ja hoitoon osallistuvista ammattilaisista.

Läheisten mukaan laadukas ohjaus sisältää tietoa potilaan tehohoitoa vaativasta sairaudesta ja tehohoitoympäristöstä ennen potilaan luona vierailua sekä sen aikana. Läheiset arvioivat ohjauksen hyväksi, mutta he toivoivat keskustelua ohjauksen sisällöstä muutenkin kuin antamalla mahdollisuuden esittää kysymyksiä. Läheiset arvioivat, etteivät ammattilaiset riittävästi varmista heidän ymmärrystään ohjattavista asioista ja mahdollista palautteen antamista ohjauksesta ammattilaisille. Läheiset arvioivat hyötyneensä ohjauksesta pystyessään jatkamaan normaalia elämää potilaan tehohoitojakson aikana.

Tutkimuksen mukaan tehohoidon ammattilaiset arvioivat ohjausvalmiuksien olevan yhteydessä potilaan lyhyempään toipumisaikaan ja tarvitsevansa lisää tietoa ohjausmenetelmistä. Ammattilaisten osaamistarpeisiin vastaamalla esimerkiksi koulutuksella, voidaan ohjauksen laatua parantaa ja saada ohjauksen hyödyt vahvemmiksi. Tutkimustuloksissa nousee esiin myös ohjauksen kirjaamisen, arvioinnin ja seurannan merkitys. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan vahvistaa ohjauksen laadun arviointia kehittämällä kirjauskäytäntöjä sekä teho-osastolla että tehohoidon jälkiseurantapoliklinikalla.