Tilaempatia: Ihmiskokemuksen jakaminen digitaalisesti
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
L10, Linnanmaa
Väitöksen aihe
Tilaempatia: Ihmiskokemuksen jakaminen digitaalisesti
Väittelijä
Diplomi-insinööri Ville Paananen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta, Jokapaikan tietotekniikka
Oppiaine
Tietotekniikka
Vastaväittäjä
Professori Thomas Olsson, Tampereen yliopisto
Kustos
Apulaisprofessori Simo Hosio, Oulun yliopisto
Tilaempatia: Ihmiskokemuksen jakaminen digitaalisesti
Tietotekniikan ja arkkitehtuurin suunnittelutehtävissä tulee olla asianmukainen ymmärrys ihmisistä hyödyllisten teknologioiden ja turvallisten, miellyttävien tilojen kehittämiseksi. Kaksi ratkaisevaa osaa tähän ymmärrykseen ovat tilakokemus ja sosiaalinen vuorovaikutus. Tilakokemus on ihmisen monitahoinen kokemus erilaisista ympäristöistä, koostuen muun muassa yksilön historiasta, aistikokemuksista, ja paikan luonteesta. Empatia puolestaan ymmärretään perinteisesti luonteenpiirteenä, joka koostuu kognitiivisista ja affektiivisista puolista, joiden avulla ihminen pystyy ymmärtämään ja tuntemaan toisen ihmisen kokemuksia. Vaikka näitä aiheita ei ole aiemmin tutkittu yhdessä tietotekniikan saralla, tarvitaan sanastoa ja näkökulmaa, jossa korostetaan ihmisen tilallisuutta.
Tässä väitöskirjassa kehitetään tilaempatian käsite, joka yhdistää inhimillisen kokemuksen sosiaaliset ja tilalliset osat kuvaamaan sitä, miten ihmiset tuntevat empatiaa toisten ihmisten tilallisia kokemuksia kohtaan. Monimenetelmäinen tutkimus noudattaa grounded theory -metodologiaa ja viidessä tutkimusartikkelissa tilaempatiaa tarkastellaan sekä empiiristen että ei-empiiristen menetelmien avulla. Tutkimuksessa tehtiin sekä kenttähaastatteluita ihmisten tilakokemuksista Oulun keskustan alueella, että verkkokyselyinä, jotka tarjosivat laajemman näkökulman. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin millä tapaa kuvallinen ja sanallinen viestintä sekä laajennetun todellisuuden teknologiat voivat välittää tilakokemusta empatian herättämiseksi.
Väitöskirjan viimeisenä tuloksena tutkimusartikkeleista saadut tulokset syntetisoidaan herkistäviksi käsitteiksi, jotka rakentavat teoriaa tilaempatian tueksi. Siten, tilaempatian näkökulma voi edistää suunnittelijan ja käyttäjän yhteistyötä turvallisempien ja toimivampien ympäristöjen luomiseksi; sekä auttaa kehittämään tietotekniikan teknologioita, jotka ottavat huomioon ihmisen tilallisuuden. Lisäksi tilaempatian näkökulma tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden jatkokehittää teoriaa edelleen ja testata, mikä vaikuttaa tilaempatiaan.
Tässä väitöskirjassa kehitetään tilaempatian käsite, joka yhdistää inhimillisen kokemuksen sosiaaliset ja tilalliset osat kuvaamaan sitä, miten ihmiset tuntevat empatiaa toisten ihmisten tilallisia kokemuksia kohtaan. Monimenetelmäinen tutkimus noudattaa grounded theory -metodologiaa ja viidessä tutkimusartikkelissa tilaempatiaa tarkastellaan sekä empiiristen että ei-empiiristen menetelmien avulla. Tutkimuksessa tehtiin sekä kenttähaastatteluita ihmisten tilakokemuksista Oulun keskustan alueella, että verkkokyselyinä, jotka tarjosivat laajemman näkökulman. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin millä tapaa kuvallinen ja sanallinen viestintä sekä laajennetun todellisuuden teknologiat voivat välittää tilakokemusta empatian herättämiseksi.
Väitöskirjan viimeisenä tuloksena tutkimusartikkeleista saadut tulokset syntetisoidaan herkistäviksi käsitteiksi, jotka rakentavat teoriaa tilaempatian tueksi. Siten, tilaempatian näkökulma voi edistää suunnittelijan ja käyttäjän yhteistyötä turvallisempien ja toimivampien ympäristöjen luomiseksi; sekä auttaa kehittämään tietotekniikan teknologioita, jotka ottavat huomioon ihmisen tilallisuuden. Lisäksi tilaempatian näkökulma tarjoaa tutkijoille mahdollisuuden jatkokehittää teoriaa edelleen ja testata, mikä vaikuttaa tilaempatiaan.
Viimeksi päivitetty: 24.4.2024