Transformatiivinen läpinäkyvyys luonnonvaratulojen paikallishallinnoss
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
TA105
Väitöksen aihe
Transformatiivinen läpinäkyvyys luonnonvaratulojen paikallishallinnoss
Väittelijä
Filosofian maisteri (FM) Primi Suharmadhi Putri
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Maantieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Kulttuurimaantiede
Vastaväittäjä
Professori Roy Maconachie, Bathin yliopisto
Kustos
Professori Päivi Lujala, Oulun Yliopisto
Läpinäkyvyys luonnonvarojen hallinnassa
Luonnonvarojen, kuten öljyn ja kaivosten, hyödyntämiseen liittyy usein korruptiota, huonoa hallintoa ja epätasa-arvoista hyötyjen jakautumista paikallisyhteisöille. Läpinäkyvyysaloitteiden tavoitteena on tehdä tietoa tuloista ja hallinnasta julkiseksi, mutta pelkkä tiedon julkaiseminen ei ole merkittävästi parantanut hallintoa tai vahvistanut yhteisöjen asemaa.
Tässä väitöskirjassa esitetään, että läpinäkyvyyden tulee mennä tiedon julkistamista pidemmälle. Sen tulee osallistaa kansalaisia, edistää heidän osallistumistaan päätöksentekoon ja varmistaa, että päättäjät reagoivat heidän huoliinsa. Transparency Cube, tässä väitöskirjassa esitelty malli, yhdistää kolme keskeistä elementtiä: (1) selkeä ja relevantti tieto, (2) kansalaisten toiminta ja (3) vastuullisuusmekanismit, jotka varmistavat hallituksen reagoivan kansalaisten tarpeisiin.
Tutkimus tarkastelee kahta öljyrikasta aluetta Indonesiassa, joissa on toteutettu paikallisia läpinäkyvyysaloitteita. Lisäksi analysoidaan Indonesian mineraali- ja kaivoslakeja kansalaisten oikeuksien ja roolien ymmärtämiseksi luonnonvarahallinnassa. Haastattelujen, asiakirja-analyysin ja kenttähavaintojen avulla tutkimus selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kansalaisten osallistumiseen läpinäkyvyyspolitiikassa. Tulokset osoittavat, että osallistuminen riippuu oikeudellisista kehyksistä, luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksista arkeen ja kansalaisten vuorovaikutuksesta päättäjien kanssa. Lisäksi tutkimus korostaa, että läpinäkyvyyden suunnittelussa on huomioitava paikallinen konteksti, kuten kohdekansalaisten ryhmät ja heidän asuinpaikkansa.
Tämä väitöskirja tuo neljä keskeistä kontribuutiota. Ensinnäkin se kehittää transformatiivisen läpinäkyvyyden käsitteen luonnonvarahallinnassa. Toiseksi se esittelee Transparency Cube -mallin työkaluksi läpinäkyvyysaloitteiden suunnitteluun ja arviointiin. Kolmanneksi se painottaa paikallisten olosuhteiden merkitystä kansalaisten osallistumisessa. Neljänneksi se tuo esiin kuilun eliitin ja kansalaisten käsityksissä läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta.
Väitöskirja haastaa ajatuksen, että läpinäkyvyys toimisi samalla tavalla kaikissa konteksteissa. Sen sijaan se korostaa, että tehokas läpinäkyvyys on suunniteltava paikallisten yhteisöjen tarpeiden mukaisesti, jotta kansalaiset voivat toimia aktiivisina vaikuttajina luonnonvarahallinnossa. Nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa päätöksentekijöille ja asiantuntijoille, jotka pyrkivät parantamaan läpinäkyvyyttä kaivannaissektorilla.
Tässä väitöskirjassa esitetään, että läpinäkyvyyden tulee mennä tiedon julkistamista pidemmälle. Sen tulee osallistaa kansalaisia, edistää heidän osallistumistaan päätöksentekoon ja varmistaa, että päättäjät reagoivat heidän huoliinsa. Transparency Cube, tässä väitöskirjassa esitelty malli, yhdistää kolme keskeistä elementtiä: (1) selkeä ja relevantti tieto, (2) kansalaisten toiminta ja (3) vastuullisuusmekanismit, jotka varmistavat hallituksen reagoivan kansalaisten tarpeisiin.
Tutkimus tarkastelee kahta öljyrikasta aluetta Indonesiassa, joissa on toteutettu paikallisia läpinäkyvyysaloitteita. Lisäksi analysoidaan Indonesian mineraali- ja kaivoslakeja kansalaisten oikeuksien ja roolien ymmärtämiseksi luonnonvarahallinnassa. Haastattelujen, asiakirja-analyysin ja kenttähavaintojen avulla tutkimus selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat kansalaisten osallistumiseen läpinäkyvyyspolitiikassa. Tulokset osoittavat, että osallistuminen riippuu oikeudellisista kehyksistä, luonnonvarojen hyödyntämisen vaikutuksista arkeen ja kansalaisten vuorovaikutuksesta päättäjien kanssa. Lisäksi tutkimus korostaa, että läpinäkyvyyden suunnittelussa on huomioitava paikallinen konteksti, kuten kohdekansalaisten ryhmät ja heidän asuinpaikkansa.
Tämä väitöskirja tuo neljä keskeistä kontribuutiota. Ensinnäkin se kehittää transformatiivisen läpinäkyvyyden käsitteen luonnonvarahallinnassa. Toiseksi se esittelee Transparency Cube -mallin työkaluksi läpinäkyvyysaloitteiden suunnitteluun ja arviointiin. Kolmanneksi se painottaa paikallisten olosuhteiden merkitystä kansalaisten osallistumisessa. Neljänneksi se tuo esiin kuilun eliitin ja kansalaisten käsityksissä läpinäkyvyydestä ja vastuullisuudesta.
Väitöskirja haastaa ajatuksen, että läpinäkyvyys toimisi samalla tavalla kaikissa konteksteissa. Sen sijaan se korostaa, että tehokas läpinäkyvyys on suunniteltava paikallisten yhteisöjen tarpeiden mukaisesti, jotta kansalaiset voivat toimia aktiivisina vaikuttajina luonnonvarahallinnossa. Nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa päätöksentekijöille ja asiantuntijoille, jotka pyrkivät parantamaan läpinäkyvyyttä kaivannaissektorilla.
Viimeksi päivitetty: 20.3.2025