Tulevaisuuteen johtaminen ennakointiin perustuvalla effektuaatiologiikalla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa TA105
Väitöksen aihe
Tulevaisuuteen johtaminen ennakointiin perustuvalla effektuaatiologiikalla
Väittelijä
Filosofian maisteri Liisa Juujärvi
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikkö
Oppiaine
Johtaminen
Vastaväittäjä
Apulaisprofessori Vinciane Servantie, Excelia kauppakorkeakoulu
Kustos
Professori Vesa Puhakka, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu
Tulevaisuus luodaan johtamalla
Miten johtaa kohti tuntematonta tulevaisuutta? Mitä tapahtuu, kun yritykseltä odotetaan uusia tuotteita, mutta tulevat markkinat ja asiakkaiden tarpeet ovat tuntemattomia?
Markkinat ja teknologiat muuttuvat nopeammin kuin koskaan ja kilpailu uusista markkinoista on kiivasta. Ensimmäisenä markkinoille ehtivä yritys voi saavuttaa merkittävän kilpailuedun. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että päätöksissä riskit ovat hallittuja ja kustannukset hallinnassa.
Väitöskirjatutkimus tuo esille tietoa siitä, miten johtajat hahmottavat tulevaisuutta ja ottavat hallitun askeleen kohti tuntematonta myös silloin, kun tulevaisuuden asiakastarpeet ovat vielä hämärän peitossa. Tutkimus tarkastelee, miten johtajat hyödyntävät tässä effektuaatiologiikkaa, joka auttaa etenemään puutteellisen tiedon varassa.
Tutkimus tuo esille, että tulevaisuuden visiot eivät synny ennustamalla, vaan rakentamalla niitä eri sidosryhmien välisten neuvottelujen kautta ja hyödyntämällä yrityksen saatavilla olevia resursseja, joissa päätökset tulevaisuudesta tehdään.
Tämä haastaa perinteisen käsityksen johtajista yksin päätöksentekijöinä ja suunnan näyttäjinä ja korostaa yhteistyön merkitystä.
Tutkimuksen mukaan avainasemassa ovat vaiheittainen tulevaisuudenluominen niin, että visioita luodaan askel askeleelta, mukautuen uusiin tietoihin ja olosuhteisiin. Ratkaisut ovat joustavia ja muokkautuvia, jotka mahdollistavat etenemisen kohti tulevaisuutta, vaikka lopullinen päämäärä olisi epäselvä.
Uuden tuotteen luominen edellyttää myös yhteistyön voimaa niin, että tuotteita koskevia neuvotteluja käydään avoimesti ilman etukäteistietoa ja varmuutta tuloksista. Voi olla niin, että johtajille kerrotaan millaisia tuotteita pitää tehdä, sen sijaan että johtajat kertovat mitä pitää tehdä. Tämä vaatii aikaa, resursseja ja investointeja ilman varmuutta lopputuloksesta.
Lisäksi, vaikka menestys perustuu yhteisön osaamiseen, yksilöiden tiedot, kokemukset ja suhteet ovat korvaamattomia tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Verkostot, jotka rakentuvat pitkäjänteisen yhteistyön kautta, mahdollistavat kuitenkin uuden tiedon ja osaamisen siirtymisen organisaation sisällä ja ulkopuolella. Tämä edellyttää avoimia organisaatiorakenteita, joka sallii tiimien ja organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että tulevaisuus ei tapahdu meille, vaan se luodaan ihmisten toiminnan kautta ja rakentuu vaiheittain yhteistyöllä ja yhteisellä päätöksenteolla. Johtamisen keskiössä ovat ihmiset, jotka omalla osaamisellaan ja yhteistyöllään vievät yrityksen kohti menestystä. Tässä korostuu yksilöiden merkitys arvojen luojina ja uuden mahdollistajina.
Markkinat ja teknologiat muuttuvat nopeammin kuin koskaan ja kilpailu uusista markkinoista on kiivasta. Ensimmäisenä markkinoille ehtivä yritys voi saavuttaa merkittävän kilpailuedun. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että päätöksissä riskit ovat hallittuja ja kustannukset hallinnassa.
Väitöskirjatutkimus tuo esille tietoa siitä, miten johtajat hahmottavat tulevaisuutta ja ottavat hallitun askeleen kohti tuntematonta myös silloin, kun tulevaisuuden asiakastarpeet ovat vielä hämärän peitossa. Tutkimus tarkastelee, miten johtajat hyödyntävät tässä effektuaatiologiikkaa, joka auttaa etenemään puutteellisen tiedon varassa.
Tutkimus tuo esille, että tulevaisuuden visiot eivät synny ennustamalla, vaan rakentamalla niitä eri sidosryhmien välisten neuvottelujen kautta ja hyödyntämällä yrityksen saatavilla olevia resursseja, joissa päätökset tulevaisuudesta tehdään.
Tämä haastaa perinteisen käsityksen johtajista yksin päätöksentekijöinä ja suunnan näyttäjinä ja korostaa yhteistyön merkitystä.
Tutkimuksen mukaan avainasemassa ovat vaiheittainen tulevaisuudenluominen niin, että visioita luodaan askel askeleelta, mukautuen uusiin tietoihin ja olosuhteisiin. Ratkaisut ovat joustavia ja muokkautuvia, jotka mahdollistavat etenemisen kohti tulevaisuutta, vaikka lopullinen päämäärä olisi epäselvä.
Uuden tuotteen luominen edellyttää myös yhteistyön voimaa niin, että tuotteita koskevia neuvotteluja käydään avoimesti ilman etukäteistietoa ja varmuutta tuloksista. Voi olla niin, että johtajille kerrotaan millaisia tuotteita pitää tehdä, sen sijaan että johtajat kertovat mitä pitää tehdä. Tämä vaatii aikaa, resursseja ja investointeja ilman varmuutta lopputuloksesta.
Lisäksi, vaikka menestys perustuu yhteisön osaamiseen, yksilöiden tiedot, kokemukset ja suhteet ovat korvaamattomia tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Verkostot, jotka rakentuvat pitkäjänteisen yhteistyön kautta, mahdollistavat kuitenkin uuden tiedon ja osaamisen siirtymisen organisaation sisällä ja ulkopuolella. Tämä edellyttää avoimia organisaatiorakenteita, joka sallii tiimien ja organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen.
Tutkimuksen keskeinen viesti on, että tulevaisuus ei tapahdu meille, vaan se luodaan ihmisten toiminnan kautta ja rakentuu vaiheittain yhteistyöllä ja yhteisellä päätöksenteolla. Johtamisen keskiössä ovat ihmiset, jotka omalla osaamisellaan ja yhteistyöllään vievät yrityksen kohti menestystä. Tässä korostuu yksilöiden merkitys arvojen luojina ja uuden mahdollistajina.
Viimeksi päivitetty: 7.1.2025