TUPAKOINTI JA TERVEYS
Nuoret aikuiset Pohjois-Suomessa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Kontinkangas, farmakologian luentosali F201 (Aapistie 5B)
Väitöksen aihe
TUPAKOINTI JA TERVEYS
Nuoret aikuiset Pohjois-Suomessa
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Anna Tuisku
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, sisätautien tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Dosentti Tuula Vasankari, Filha ry
Kustos
Dosentti Pentti Nieminen, Oulun yliopisto
Päivittäin tupakoivista nuorista aikuisista suurin osa haluaa lopettaa tupakointinsa — vieroituslääkehoidon tehosta tässä ikäryhmässä lupaavia tuloksia
Tupakointi liittyy nuorilla aikuisilla kasaumaan terveysriskejä. Nuorten aikuisten tupakkariippuvuuden astetta ei tule vähätellä, sillä suurin osa on selvästi nikotiiniriippuvaisia. Silti valtaosa heistä haluaa lopettaa tupakointinsa. Varenikliini saattaa olla nikotiinilaastaria tehokkaampi tupakasta vieroituksessa myös nuorten aikuisten ikäryhmässä.
Väitöskirjatyössä selvitettiin nuorten aikuisten savukkeiden ja nuuskan käyttöä Pohjois-Suomessa sekä niiden yhteyttä nuorten aikuisten terveyteen. Lisäksi selvitettiin heidän nikotiiniriippuvuutensa astetta, tupakoinnin lopetushalukkuutta, sekä tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä ja tehoa tässä ikäryhmässä. Keski-ikäisille ja sitä vanhemmille tupakoitsijoille on kehitetty tehokkaita tupakkavieroituslääkkeitä, mutta niiden tehoa nuorilla aikuisilla on tutkittu hyvin vähän. Ei siis tiedetä varmasti, ovatko nämä tehokkaita lääkkeitä auttamaan nuoria aikuisia lopettamaan tupakointinsa.
Väitöskirjatyöhön liittyvä kyselytutkimus (1163 kyselyyn vastannutta Pohjois-Suomen varusmiestä, vastausaktiivisuus n. 80 %) vahvisti että Pohjois-Suomen varusmiehistä tupakoivien osuus on huomattavasti valtakunnallisia arvioita suurempi. Vuonna 2009 lähes joka toinen Pohjois-Suomen varusmies oli päivittäin tupakoiva kun samana vuonna valtakunnallisesti vain vajaa kolmannes 18-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin. Nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttöä oli yleistä: päivittäin nuuskaa käyttävien osuus päivittäin tupakoivista oli 15 %, satunnaisesti tupakoivista 30 %, mutta tupakoimattomistakin 8 %. Päivittäin nuuskaa käyttävien osuus oli tupakoimattomienkin varusmiesten keskuudessa huomattavasti suurempi kuin valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa arvioitiin tässä ikäryhmässä samana vuonna (n. 2 %).
Lähes kaikki päivittäin tupakoivista varusmiehistä tunsivat itsensä nikotiiniriippuvaiseksi. Objektiivisen mittarin (Heaviness of Smoking Index) mukaan n. 70 %:lla oli vähintään kohtalainen nikotiiniriippuvuus. Tupakoivilla varusmiehillä oli yleensä aiemmin ollut useita epäonnistuneita lopetusyrityksiä. He olivat useimmiten yrittäneet lopettaa tupakointinsa omin päin ilman tehokasta vieroitusapua; alle puolet tupakoinnin lopetusta yrittäneistä oli joskus kokeillut tupakkavieroituslääkettä, kuten nikotiinikorvaustuotteita. Tutkimustulokset viittasivat siihen, että tupakoivilla nuuskan käyttö on yhteydessä voimakkaampaan nikotiiniriippuvuuteen ja voi täten vaikeuttaa tupakoinnin lopetusta.
Tupakointi liittyi varusmiehillä useisiin muihin terveydellisiin haittoihin. Tupakoivilla oli jo runsaasti pitkäaikaisen keuhkoputkitulehduksen oireita, jonka on todettu olevan riskitekijä lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kokonaiskuolleisuuden lisääntymiseen myöhemmin aikuisena. Lisäksi tupakoinnin todettiin olevan varusmiehillä yhteydessä ylipainoriskiin, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja jo alentuneeseen fyysiseen suorituskykyyn. Tupakointi oli yleisempää alemmilla koulutustasoilla.
Väitöskirjatyöhön liittyvässä seurantatutkimuksessa selvitettiin nikotiinilaastareiden ja varenikliini -vieroituslääkkeen tehoa 314 päivittäin tupakoivalla, tupakan lopetukseen motivoituneella 18–26-vuotiaalla nuorella aikuisella Pohjois-Suomessa (naisia 50 %). Tutkimustulokset viittasivat siihen, että varenikliini saattaa olla tehokkaampi kuin vahva nikotiinilaastari vaikeammin tupakasta riippuvaisilla, mutta vain lyhyellä aikavälillä (3kk tai vähemmän). Kevyempi nikotiinilaastari ei ollut lumelaastaria tehokkaampi niillä, joilla oli vähäinen tupakkariippuvuus.
Väitöskirjatyössä selvitettiin nuorten aikuisten savukkeiden ja nuuskan käyttöä Pohjois-Suomessa sekä niiden yhteyttä nuorten aikuisten terveyteen. Lisäksi selvitettiin heidän nikotiiniriippuvuutensa astetta, tupakoinnin lopetushalukkuutta, sekä tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä ja tehoa tässä ikäryhmässä. Keski-ikäisille ja sitä vanhemmille tupakoitsijoille on kehitetty tehokkaita tupakkavieroituslääkkeitä, mutta niiden tehoa nuorilla aikuisilla on tutkittu hyvin vähän. Ei siis tiedetä varmasti, ovatko nämä tehokkaita lääkkeitä auttamaan nuoria aikuisia lopettamaan tupakointinsa.
Väitöskirjatyöhön liittyvä kyselytutkimus (1163 kyselyyn vastannutta Pohjois-Suomen varusmiestä, vastausaktiivisuus n. 80 %) vahvisti että Pohjois-Suomen varusmiehistä tupakoivien osuus on huomattavasti valtakunnallisia arvioita suurempi. Vuonna 2009 lähes joka toinen Pohjois-Suomen varusmies oli päivittäin tupakoiva kun samana vuonna valtakunnallisesti vain vajaa kolmannes 18-vuotiaista miehistä tupakoi päivittäin. Nuuskan ja savukkeiden yhteiskäyttöä oli yleistä: päivittäin nuuskaa käyttävien osuus päivittäin tupakoivista oli 15 %, satunnaisesti tupakoivista 30 %, mutta tupakoimattomistakin 8 %. Päivittäin nuuskaa käyttävien osuus oli tupakoimattomienkin varusmiesten keskuudessa huomattavasti suurempi kuin valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa arvioitiin tässä ikäryhmässä samana vuonna (n. 2 %).
Lähes kaikki päivittäin tupakoivista varusmiehistä tunsivat itsensä nikotiiniriippuvaiseksi. Objektiivisen mittarin (Heaviness of Smoking Index) mukaan n. 70 %:lla oli vähintään kohtalainen nikotiiniriippuvuus. Tupakoivilla varusmiehillä oli yleensä aiemmin ollut useita epäonnistuneita lopetusyrityksiä. He olivat useimmiten yrittäneet lopettaa tupakointinsa omin päin ilman tehokasta vieroitusapua; alle puolet tupakoinnin lopetusta yrittäneistä oli joskus kokeillut tupakkavieroituslääkettä, kuten nikotiinikorvaustuotteita. Tutkimustulokset viittasivat siihen, että tupakoivilla nuuskan käyttö on yhteydessä voimakkaampaan nikotiiniriippuvuuteen ja voi täten vaikeuttaa tupakoinnin lopetusta.
Tupakointi liittyi varusmiehillä useisiin muihin terveydellisiin haittoihin. Tupakoivilla oli jo runsaasti pitkäaikaisen keuhkoputkitulehduksen oireita, jonka on todettu olevan riskitekijä lisääntyneeseen sairastavuuteen ja kokonaiskuolleisuuden lisääntymiseen myöhemmin aikuisena. Lisäksi tupakoinnin todettiin olevan varusmiehillä yhteydessä ylipainoriskiin, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja jo alentuneeseen fyysiseen suorituskykyyn. Tupakointi oli yleisempää alemmilla koulutustasoilla.
Väitöskirjatyöhön liittyvässä seurantatutkimuksessa selvitettiin nikotiinilaastareiden ja varenikliini -vieroituslääkkeen tehoa 314 päivittäin tupakoivalla, tupakan lopetukseen motivoituneella 18–26-vuotiaalla nuorella aikuisella Pohjois-Suomessa (naisia 50 %). Tutkimustulokset viittasivat siihen, että varenikliini saattaa olla tehokkaampi kuin vahva nikotiinilaastari vaikeammin tupakasta riippuvaisilla, mutta vain lyhyellä aikavälillä (3kk tai vähemmän). Kevyempi nikotiinilaastari ei ollut lumelaastaria tehokkaampi niillä, joilla oli vähäinen tupakkariippuvuus.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024