Tutkimuksia myrkytyksistä Pohjois-Suomessa 2007–2017

Myrkytyskuolemien määrä on sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa vähenemässä. Muutokset myrkytyksiä aiheuttavissa aineissa altistavat kuitenkin tilanteen muutoksille, kuten Yhdysvalloissa on opioidiyliannostusten lisääntymisen myötä tapahtunut. Myrkytyksiä on Suomessa alueellisesti tutkittu aiemmin melko vähän. Pohjois-Suomi on harvaan asuttua aluetta, jossa pitkät etäisyydet asettavat erityishaasteita myrkytysten hoidolle.

Tässä väitöskirjatyössä tutkimme hätäkeskuksen ja Oulu-Koillismaan ensihoidon kykyä tunnistaa myrkytyspotilaat sekä vertailimme Pohjois-Suomen myrkytyskuolemia kaupungin ja maaseudun sekä sairaalassa ja muualle kuolleiden välillä. Lisäksi vertailimme Pohjois-Pohjanmaan sairaalassa arvioituja myrkytyksiä asuinpostinumeroalueiden keskitulojen perusteella. Tutkimukset sijoittuvat vuosille 2007-2017.

Väitöstyön perusteella hyvin pieni osa myrkytyksen aiheuttamista kuolemista tapahtuu sairaalassa. Maaseudun ja kaupungin välillä ei ole suurta eroa kuolleisuudessa, mutta myrkytyksissä on muita eroja; esimerkiksi alkoholi on maaseudulla tavallisempi aiheuttaja ja kaupungissa lääkemyrkytykset ja itsemurhamyrkytykset ovat yleisempiä. Lisäksi tässä tutkimuksessa hätäkeskus ja ensihoito vaikuttaisivat tunnistavan myrkytyspotilaat hyvin. Tulosten perusteella myrkytyskuolemia pystytään jatkossa vähentämään todennäköisesti tehokkaammin ennaltaehkäisyllä kuin ensihoidon tai sairaalahoidon laatua parantamalla. Ennaltaehkäisyä voi kohdentaa korkeassa riskissä oleviin, joita tämän työn perusteella vaikuttaisivat olevan matalatuloisten alueiden nuoret. Nuorten (13–17-vuotiaat) ikäluokassa sairaalassa arvioitujen myrkytysten määrä matalatuloisemmilla alueilla oli suhteessa väkilukuun kolminkertainen muiden alueiden nuoriin verrattuna.