Tutkimus morfologisista rakenteista S4G-galakseissa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, luentosali GO101
Väitöksen aihe
Tutkimus morfologisista rakenteista S4G-galakseissa
Väittelijä
Master of Science Martin Herrera Endoqui
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Tähtitiede
Oppiaine
Tähtitiede
Vastaväittäjä
Tohtori Isabel Perez Martin, Dpto. de Fisica Teorica y del Cosmos, University of Granada, Spain
Kustos
Professori Heikki Salo, Oulun yliopisto
Tutkimus morfologisista rakenteista S4G-galakseissa
Väitöskirjatyössä on tutkittu lähigalaksien kiekoissa näkyvien rakennepiirteiden, kuten sauvojen, renkaiden ja linssien, fysikaalisia ominaisuuksia, etenkin niiden värejä näkyvän valon aallonpituuksilla. Tutkimuksessa on keskitytty erityisesti siihen, miten kyseiset ominaisuudet liittyvät galaksien sisäisen kehityksen hitaisiin prosesseihin, kuten kiekon materian uudelleenjärjestäytymiseen pyörivän sauvan vaikutuksesta.
Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu n. 1600 lähigalaksin infrapunakuvista, jotka on havaittu Spitzer-avaruusteleskoopilla osana kansainvälistä S4G (Spitzer Survey of Stellar Structure in Galaxies) tutkimusprojektia. Näissä kuvissa painottuu vanha tähtipopulaatio, johon suurin osa galaksin tähtien massasta on keskittynyt, minkä johdosta aineisto sopii erityisen hyvin galaksien dynaamisten ominaisuuksien tutkimiseen. Osalle galakseista määritettiin myös rakennekomponenttien värit, mikä mahdollisti tähtipopulaatioiden ikien arvioinnin. Erityisesti tutkittiin voivatko Linnunradan massaisten lähigalaksien keskuspullistumat, jotka yleensä on yhdistetty galaksien varhaiseen kehitykseen, ollakin myöhemmän, galaksin sisäisen dynaamisen kehityksen tulosta sauvojen vaikutuksesta.
Tutkimuksessa selvisi, että keskuspullistumien värit eivät eroa sauvojen väreistä, mikä osoittaa näillä rakennekomponenteilla olevan sama tähtipopulaatio ja pölypitoisuus. Vaikka molemmissa tapauksissa tähtipopulaatio on keskimäärin vanhaa, rakenteet voivat olla dynaamisilta ominaisuuksiltaan verrattain nuoria. Havainto tukee teoriaa, jonka mukaan suurin osa keskuspullistuman massasta on osa sauvamaista rakennetta. Kutsumme niitä sauvalinsseiksi. Johtopäätöksemme on, että sauvalinssit eivät voi olla galaksien kehityksen varhaisvaiheissa syntyneitä keskuspullistumia, joiden yleensä arvellaan syntyneen galaksien yhteensulautumisten seurauksena.
Väitöskirjatutkimus on suoritettu DAGAL-tohtorikoulutusverkostossa (Detailed Anatomy of GALaxies; EU FP7 Marie Curie Actions, sopimusnumero PITN-GA-2011-289313)
The PhD study has been conducted as part of DAGAL doctoral training network (Detailed Anatomy of GALaxies; EU FP7 Marie Curie Actions, grant agreement PITN-GA-2011-289313).
Tutkimuksessa käytetty aineisto koostuu n. 1600 lähigalaksin infrapunakuvista, jotka on havaittu Spitzer-avaruusteleskoopilla osana kansainvälistä S4G (Spitzer Survey of Stellar Structure in Galaxies) tutkimusprojektia. Näissä kuvissa painottuu vanha tähtipopulaatio, johon suurin osa galaksin tähtien massasta on keskittynyt, minkä johdosta aineisto sopii erityisen hyvin galaksien dynaamisten ominaisuuksien tutkimiseen. Osalle galakseista määritettiin myös rakennekomponenttien värit, mikä mahdollisti tähtipopulaatioiden ikien arvioinnin. Erityisesti tutkittiin voivatko Linnunradan massaisten lähigalaksien keskuspullistumat, jotka yleensä on yhdistetty galaksien varhaiseen kehitykseen, ollakin myöhemmän, galaksin sisäisen dynaamisen kehityksen tulosta sauvojen vaikutuksesta.
Tutkimuksessa selvisi, että keskuspullistumien värit eivät eroa sauvojen väreistä, mikä osoittaa näillä rakennekomponenteilla olevan sama tähtipopulaatio ja pölypitoisuus. Vaikka molemmissa tapauksissa tähtipopulaatio on keskimäärin vanhaa, rakenteet voivat olla dynaamisilta ominaisuuksiltaan verrattain nuoria. Havainto tukee teoriaa, jonka mukaan suurin osa keskuspullistuman massasta on osa sauvamaista rakennetta. Kutsumme niitä sauvalinsseiksi. Johtopäätöksemme on, että sauvalinssit eivät voi olla galaksien kehityksen varhaisvaiheissa syntyneitä keskuspullistumia, joiden yleensä arvellaan syntyneen galaksien yhteensulautumisten seurauksena.
Väitöskirjatutkimus on suoritettu DAGAL-tohtorikoulutusverkostossa (Detailed Anatomy of GALaxies; EU FP7 Marie Curie Actions, sopimusnumero PITN-GA-2011-289313)
The PhD study has been conducted as part of DAGAL doctoral training network (Detailed Anatomy of GALaxies; EU FP7 Marie Curie Actions, grant agreement PITN-GA-2011-289313).
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024