Työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen globaalissa teräsyhtiössä ja yhteisillä työpaikoilla – Tapaustutkimuksen kuvaus ja kehityskohteet
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali L10 (OP-sali)
Väitöksen aihe
Työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen globaalissa teräsyhtiössä ja yhteisillä työpaikoilla – Tapaustutkimuksen kuvaus ja kehityskohteet
Väittelijä
Diplomi-insinööri Maarit Koivupalo
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Tuotantotalous
Oppiaine
Tuotantotalous
Vastaväittäjä
Professori Eila Järvenpää, Aalto-yliopisto
Kustos
Professori Seppo Väyrynen, Oulun yliopisto
Pitkäjänteinen kehitystyö parantaa turvallisuutta teräs- ja prosessiteollisuudessa
Vahvasti etenevä kehitystyö lupaa hyvää turvallisempien, terveellisempien, kestävämpien ja tuottavampien työpaikkojen kehittämiselle.
Väitöstutkimuksessa kuvattiin HSEQ-johtamisen (H=health, S=safety, E=environment, Q=quality) kehittymistä Pohjois-Suomen prosessiteollisuuden yrityksissä ja niiden yritysverkostossa viimeisen 20 vuoden aikana. HSEQ-arviointi kehitettiin yhteisille työpaikoille toimittajayritysten HSEQ-suoriutumisen arviointiin hyödyntäen integroidun johtamisjärjestelmän periaatetta, ja se valittiin yhdeksi päämenetelmäksi tutkimuksen kohteena olevalle yhteiselle työpaikalle Pohjois-Suomeen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin HS- ja osittain myös EQ [HS(EQ)]-johtamisen menetelmien ja työkalujen nykytilaa kansainvälisessä terästeollisuuden yrityksessä sekä kehitystarpeita tavoiteltaessa HS(EQ)-johtamisen huippuosaamista.
Väitöstutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena olevan terästeollisuuden yrityksen HS-johtaminen perustui OHSAS 18001-järjestelmään. Visio, periaatteet, toimintasuunnitelma, sisäiset standardit ja suoriutumisen mittarit muodostivat konsernin HS-järjestelmän. Tapaturmataajuuden ja palvelutoimittajien HSEQ-arvioinnin tulosten perustella kehitys on ollut positiivista. Konsernin HS-vaatimukset ja paikalliset HS(EQ)-käytännöt antoivat kohtuulliset työkalut turvallisuuskulttuurin ja HS(EQ)-suoriutumisen kehittämiselle.
Kehitettävää kuitenkin löytyy. Tutkimuksessa annetut suositukset koskivat yhteisillä työpaikoilla ja kansainvälisessä työympäristössä toimivien organisaatioiden HS(EQ)-johtamisen työkaluja, käytäntöjä ja mittareita. Seuraavaksi tulisi keskittyä voimakkaammin ennakointiin, kuten ennakoiviin turvallisuusmittareihin, ja luoda yhtenäinen kestävä turvallisuuskulttuuri yhteiselle työpaikalle. Jokaisen organisaatiotason tulisi sitoutua kehittämiseen hyödyntäen osallistuvaa kehittämistä. Sisäisillä hyvillä käytännöillä ja ulkoisella esikuva-analyysilla voidaan tukea kehittämistä.
Tutkimuksen tuloksia on jo hyödynnetty tutkimuksen kohteena olevassa kansainvälisessä terästeollisuuden yrityksessä. Tutkimuksen toteutuksen jälkeen myös HSEQ-arviointia on kehitetty. Saavutettujen tulosten avulla voidaan kehittää huippuosaamista HSEQ-asioissa prosessiteollisuudessa.
Väitöstutkimuksessa kuvattiin HSEQ-johtamisen (H=health, S=safety, E=environment, Q=quality) kehittymistä Pohjois-Suomen prosessiteollisuuden yrityksissä ja niiden yritysverkostossa viimeisen 20 vuoden aikana. HSEQ-arviointi kehitettiin yhteisille työpaikoille toimittajayritysten HSEQ-suoriutumisen arviointiin hyödyntäen integroidun johtamisjärjestelmän periaatetta, ja se valittiin yhdeksi päämenetelmäksi tutkimuksen kohteena olevalle yhteiselle työpaikalle Pohjois-Suomeen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin HS- ja osittain myös EQ [HS(EQ)]-johtamisen menetelmien ja työkalujen nykytilaa kansainvälisessä terästeollisuuden yrityksessä sekä kehitystarpeita tavoiteltaessa HS(EQ)-johtamisen huippuosaamista.
Väitöstutkimus toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohteena olevan terästeollisuuden yrityksen HS-johtaminen perustui OHSAS 18001-järjestelmään. Visio, periaatteet, toimintasuunnitelma, sisäiset standardit ja suoriutumisen mittarit muodostivat konsernin HS-järjestelmän. Tapaturmataajuuden ja palvelutoimittajien HSEQ-arvioinnin tulosten perustella kehitys on ollut positiivista. Konsernin HS-vaatimukset ja paikalliset HS(EQ)-käytännöt antoivat kohtuulliset työkalut turvallisuuskulttuurin ja HS(EQ)-suoriutumisen kehittämiselle.
Kehitettävää kuitenkin löytyy. Tutkimuksessa annetut suositukset koskivat yhteisillä työpaikoilla ja kansainvälisessä työympäristössä toimivien organisaatioiden HS(EQ)-johtamisen työkaluja, käytäntöjä ja mittareita. Seuraavaksi tulisi keskittyä voimakkaammin ennakointiin, kuten ennakoiviin turvallisuusmittareihin, ja luoda yhtenäinen kestävä turvallisuuskulttuuri yhteiselle työpaikalle. Jokaisen organisaatiotason tulisi sitoutua kehittämiseen hyödyntäen osallistuvaa kehittämistä. Sisäisillä hyvillä käytännöillä ja ulkoisella esikuva-analyysilla voidaan tukea kehittämistä.
Tutkimuksen tuloksia on jo hyödynnetty tutkimuksen kohteena olevassa kansainvälisessä terästeollisuuden yrityksessä. Tutkimuksen toteutuksen jälkeen myös HSEQ-arviointia on kehitetty. Saavutettujen tulosten avulla voidaan kehittää huippuosaamista HSEQ-asioissa prosessiteollisuudessa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024