Uusia kasvatus ja organoiditekniikoita nisäkkään munuaisen kehityksen tutkimiseen
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
F202
Väitöksen aihe
Uusia kasvatus ja organoiditekniikoita nisäkkään munuaisen kehityksen tutkimiseen
Väittelijä
FM Ulla Saarela
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta, Oulun yliopiston tutkijakoulu, Biocenter Oulu, Kehitysbiologia
Oppiaine
Biokemia ja molekyylilääketiede
Vastaväittäjä
Tohtori M. Todd Valerius, Harvard University, Harvard Inst of Medicine, USA
Kustos
Professori Seppo Vainio, University of Oulu
Uusia tekniikoita munuaisen kehityksen tutkimiseen
Munuaissairaudet ovat yleistyneet viime vuosina. Osa niistä on perinnöllisiä, mutta myös monet sairaudet kuten diabetes voivat aiheuttaa munuaisen vajaatoiminnan. Kun munuaisen vajaatoiminta on edennyt pitkälle, hoitokeinoina ovat ainoastaan dialyysihoito tai munuaisensiirto. Uusien hoitokeinojen kehittämiseksi on tärkeää saada lisää tietoa munuaisten kehityksestä ja siihen vaikuttavista geeneistä.
Tässä työssä kehitettiin uusia menetelmiä munuaisen kehityksen tutkimista varten. Uudessa FiZD-kudoskasvatusmenetelmässä alkion munuainen voidaan kasvattaa ohuessa (70 µm) muodossa, jolloin sen kehitystä ja solujen liikettä voidaan paremmin seurata time-lapse mikroskopialla. Tätä uutta kasvatustekniikka käyttämällä seurattiin nefronien ja virtsanjohtimen kasvua käyttämällä kokonaisia munuaisia tai primaarisoluista valmistettuja munuaisorganoideja.
Lisäksi työssä esitellään dissosiaatio- ja reaggregaatiotekniikka, jonka avulla voidaan tutkia eri geenien vaikutusta nefronin kehityksessä. Tämä tekniikka mahdollistaa erilaistumattomien munuaismesenkyymisolujen käsittelyn 24 tunnin ajan, minkä jälkeen ne voidaan indusoida muodostamaan nefroneita. Työssä testattiin myös erilaisia transfektiomenetelmiä mesenkyymisoluille ja esitetään niiden säilytystä syväjäädytyksellä.
Tässä työssä kehitettiin uusia menetelmiä munuaisen kehityksen tutkimista varten. Uudessa FiZD-kudoskasvatusmenetelmässä alkion munuainen voidaan kasvattaa ohuessa (70 µm) muodossa, jolloin sen kehitystä ja solujen liikettä voidaan paremmin seurata time-lapse mikroskopialla. Tätä uutta kasvatustekniikka käyttämällä seurattiin nefronien ja virtsanjohtimen kasvua käyttämällä kokonaisia munuaisia tai primaarisoluista valmistettuja munuaisorganoideja.
Lisäksi työssä esitellään dissosiaatio- ja reaggregaatiotekniikka, jonka avulla voidaan tutkia eri geenien vaikutusta nefronin kehityksessä. Tämä tekniikka mahdollistaa erilaistumattomien munuaismesenkyymisolujen käsittelyn 24 tunnin ajan, minkä jälkeen ne voidaan indusoida muodostamaan nefroneita. Työssä testattiin myös erilaisia transfektiomenetelmiä mesenkyymisoluille ja esitetään niiden säilytystä syväjäädytyksellä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024