Uusien budjetointikäytäntöjen kehittyminen ja controllerin rooli

Perinteisen vuosibudjetoinnin valta-asemaa johdon ohjausjärjestelmien kulmakivenä on alettu kyseenalaistaa viime vuosina. Väitöskirja kuvaa budjetoinnissa tapahtuneita viimeaikaisia muutoksia käsitteellä pirstaloituminen (fragmentation). Se voidaan määritellä järjestelyksi, jossa uutta, erilaisten ohjausmenetelmien yhdistelmää käytetään palvelemaan budjetoinnin useita eri tehtäviä, ja jossa vuosibudjetoinnin prosessi joko täydentyy tai korvautuu muilla ohjausmekanismeilla. Tämä käsite tarjoaa yhteisen nimittäjän viimeaikaisille budjetoinnin kehityssuuntauksille yrityksissä, mutta auttaa myös ymmärtämään paremmin budjetoinnin lisääntyvää monimuotoisuutta.

Väitöskirja tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan sellaisista uusista käytännöistä, kuten paranneltu budjetointi ja budjetoinnista luopuminen. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, kuinka johdon laskentatoimen ammattilaisten roolin vahvistuminen ja uudet tulevaisuuteen suuntautuneet käytännöt voivat toimia toisiaan täydentävästi ja siten tehostaa johdon ohjausjärjestelmien toimintaa.

Väitöskirja muodostuu neljästä toisiinsa liittyvästä artikkelista, jotka tuovat laadullisen tutkimuksen keinoin esille, kuinka vakiintunut käytäntö, kuten budjetointi, muuttuu, ja mitä vaikutuksia tällä muutoksella on sekä budjetoinnin eri tehtäviin että johdon laskentatoimen ammattilaisten työhön. Tutkimus perustuu lukuisiin eri vaiheissa tutkimusta toteutettuihin haastatteluihin viidessä paperi- ja terästeollisuuden yrityksessä Suomessa. Vaikka näillä teollisuudenaloilla budjetoinnilla on ollut perinteisesti vahva asema, tutkimus tuo esille että varsin perinteisissäkin suomalaisyrityksissä budjetoinnissa on alkanut tapahtua merkittäviä muutoksia.

Tutkimus esittää budjetoinnin laajempana kokonaisuutena kuin mihin on perinteisen vuosibudjetoinnin näkökulmasta totuttu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että budjetoinnin jakautuminen useisiin eri menetelmiin ja prosesseihin hämärtää budjetointijärjestelmän rajat, mutta mahdollistaa myös joustavuuden suunnittelun järjestelmään itsessään. Laskentatoimen ammatillisesta näkökulmasta katsottuna budjetoinnin pirstaloituminen merkitsee ammatillisuuden vaatimuksen lisääntymistä. Esimerkiksi controllerin työssä tämä tarkoittaa budjetoinnin eri menetelmien välisten yhteyksien koordinointia, laajempaa kommunikaatiota ja vuorovaikutusta organisaation eri toimijoiden kanssa, uusien liiketoimintaorientoituneiden taitojen lisääntymistä sekä tulevaisuuteen suuntautuneen laskentainformaation jatkuvaa arviointia budjetoinnin rullaavasti päivittyvässä ennusteprosessissa.