Uusien ligandien eristäminen MRGPRX1 ja MRGPRX2 reseptoreille, ja niiden vaikutus syöttösolujen degranulaatioon.

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, lääketieteellisen tiedekunnan luentosali F202 (Aapistie 5 B)

Väitöksen aihe

Uusien ligandien eristäminen MRGPRX1 ja MRGPRX2 reseptoreille, ja niiden vaikutus syöttösolujen degranulaatioon.

Väittelijä

Filosofian maisteri Toni Karhu

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos

Oppiaine

Fysiologia

Vastaväittäjä

Professori Daniel Fourmy, INSERM, University of Toulouse, France

Kustos

Professori Karl-Heinz Herzig, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Uusien syöttösoluja aktivoivien proteiinien eristys ihmisen verestä

Väitöskirjatyössä on eristetty uusia syöttösoluja aktivoivia proteiineja ihmisen verestä. Eristetyt proteiinit ovat kappaleita suuremmista veressä korkeina pitoisuuksina kiertävistä proteiineista. Syöttösolut ovat immuunipuolustuksen keskeisiä soluja, jotka osallistuvat immuunijärjestelmän muiden solujen säätelyyn ja suojaavat elimistöä bakteeri-, virus- ja parasiitti-infektioilta. Aktivoituessaan syöttösolut degranuloituvat vapauttaen monia eri tulehdusvälittäjäaineita, proteiineja pilkkovia proteaaseja, sekä lukuisia muita aineita. Vapautuneet välittäjäaineet säätelevät muiden immuunijärjestelmän solujen toimintaa ja proteaasit hajottavat haitallisten patogeenien proteiineja. Yleisesti syöttösolujen aktivaatiossa vapautuneet aineet aiheuttavat paikallisen tulehdustilan, esimerkkinä hyönteisen puremasta aiheutuva paukama. Syöttösolujen häiriintyneen aktivaation on havaittu liittyvän joihinkin autoimmuunisairauksiin, joissa niiden aktivaatio on lisääntynyt. Väitöstutkimuksessa ihmisen veren plasmasta ja verihiutaleista eristettiin korkean erotuskyvyn nestekromatografia-tekniikalla kahta syöttösoluissa esiintyvää reseptoria (MRGPRX1 ja MRGPRX2) aktivoivia proteiineja. Proteiineja eristettiin viisi kappaletta, joista kolme tunnistettiin massaspektrometrilla albumiinin ja kaksi hemoglobiinin osiksi. Näitä aktiivisia proteiineja voi muodostua elimistössä syöttösoluista vapautuvien proteaasien pilkkoessa hemoglobiinia ja albumiinia. Näin ollen syöttösolujen aktivaatiossa vapautuneet proteaasit voivat pilkkoa lisää syöttösoluja aktivoivia proteiineja korkeina pitoisuuksia esiintyvistä suurista proteiineista. Tämä edelleen lisää syöttösolujen aktivaatiota johtaen itseään ruokkivaan aktivaatiosykliin. Väitöstutkimuksessa löydettyjen proteiinien avulla voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää uusia menetelmiä syöttösolujen aktivaation säätelyyn. Tällä voi olla merkitystä joidenkin autoimmuunisairauksien hoidossa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024