Vaatetuksen luokka ja sukupuoli 1600 - 1800-lukujen Oulussa. Historiallisen ajan arkeologian näkökulma

Tämä väitöstutkimus käsittelee varhaismoderneja, pääasiallisesti 1700-luvun oululaisia ja heidän pukeutumistaan. Miksi 1700-luvun Oulussa pukeuduttiin niin kuin pukeuduttiin? Kuinka sukupuolta on mahdollista tutkia varhaismodernista kaupunkiarkeologisesta löytöaineistosta? Näiden kysymysten selvittämiseen on käytetty sekä esinetutkimuksen että dokumentaarisen arkeologian menetelmiä. Tutkimusaineisto muodostuu sekä arkeologisesta materiaalista että historiallisista lähteistä. Arkeologinen materiaali koostuu napeista, neuloista ja soljista, jotka ovat peräisin Oulussa suoritetuilta kaupunkikaivauksilta. Tutkimuksen tärkeimmän historiallisen lähteen muodostavat kaupunkilaisten perukirjat.

Miksi 1700-luvun Oulussa pukeuduttiin niin kuin pukeuduttiin?

Säädyt olivat tuolloin olennainen osa yhteiskuntaa, mutta merkit keskiluokan muodostumisesta ja tiukkojen säätyrajojen murenemisesta ovat havaittavissa tutkimusaineistossa. Vaikka pukeutuminen oli tuolloin pitkälti sääty- ja sukupuolisidonnaista, siitä huolimatta omaa identiteettiä oli mahdollista ilmaista pukeutumisen ja erityisesti sen pienten yksityiskohtien avulla. Pukeutumisen avulla oli myös jossain määrin mahdollista neuvotella omasta asemasta yhteisössä.

Kuinka sukupuolta on mahdollista tutkia pukeutumiseen liittyvästä varhaismodernista kaupunkiarkeologisesta löytöaineistosta?

Sukupuoleen ja erityisesti esineiden käyttäjiin liittyvien kysymysten selvittäminen on kaivausaineiston kohdalla haastavaa. Esine- ja asiakirjamateriaalin hyödyntäminen samassa tutkimuksessa avaa kuitenkin runsaasti uusia mahdollisuuksia. Esineiden sukupuolittuneisuus ei ole myöskään pelkästään niiden käyttöä. Sukupuoleen liittyviin kysymyksiin olisi jatkossa mahdollista perehtyä myös tutkimalla esineiden valmistusta ja kauppaa.