Vanhemman somaattisen sairauden yhteys lapsen mielenterveyteen

Vanhempien somaattiset eli fyysiset sairaudet ovat yleisiä, ja niillä on merkittävä mutta monimutkainen yhteys lasten psyyken oireisiin ja ongelmiin.

Vanhemman somaattisten sairauksien yhteyksiä lapsen mielenterveyteen tarkasteli väitöstutkimuksessaan lääketieteen lisensiaatti Lotta Kinnunen.

Pohjois-Suomessa yhden ikäluokan noin 9 000 lapsesta yli puolella oli lapsuudessaan (8–16 vuotiaana) vanhempi, jolla oli erikoissairaanhoidossa diagnosoitu somaattinen sairaus. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että vanhemman tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat yhteydessä lapsen lisääntyneisiin psykoosin ennakko-oireisiin. Toisaalta pojilla osa vanhempien somaattisista sairauksista oli yhteydessä vähäisempiin tunne-elämän ja käyttäytymisen oireisiin. ”On mahdollista, että vanhemman sairaus voi joissain tapauksissa liittyä poikalapsen resilienssin kehittymiseen, eli joustavuuteen ja kykyyn selviytyä vastoinkäymisistä”, väittelijä pohtii.

Suomessa yhden ikäluokan noin 60 000 lapsesta yli 1 500 (2,6 %) koki vanhemman traumaattisen aivovamman ennen aikuisikää. Tutkimuksessa havaittiin, että vanhemman aivovamman kohdanneet lapset käyttivät enemmän psykiatrisia esikoissairaanhoidon palveluita kuin ikätoverinsa. Lapsista, joiden vanhemmalla oli aivovamma, lähes joka neljäs käytti psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita. Lisäksi lapset saivat ikäisiään useammin psykiatrisen diagnoosin.

Tutkimuksessa käytettiin kahta suurta syntymäkohorttiaineistoa, joista Kansallinen syntymäkohortti 1987 kattaa lähes kaikki Suomessa vuonna 1987 syntyneet lapset ja Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 lähes kaikki Pohjois-Suomessa vuonna 1986 syntyneet lapset. Molemmat kohorttiaineistot sisältävät myös vanhempien sosiaali- ja terveystietoa.

Vanhempien somaattisia sairauksia voidaan yleisyytensä vuoksi pitää aiempaa luultua merkittävämpänä riskitekijänä lasten mielenterveysongelmille, väitöskirjassa todetaan. Tulosten perusteella somaattisesti sairaiden vanhempien lapsille on perusteltua tarjota tukea, joka ehkäisee psyykkisiä ongelmia ja tukee resilienssin kehittymistä. Lapset tulisi myös huomioida aktiivisesti vanhempien somaattisia sairauksia hoidettaessa.

Lisätutkimuksella tulisi selvittää sitä, mitkä tekijät selittävät vanhemman somaattisen sairauden negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Tieto auttaisi kohdentamaan ennaltaehkäiseviä toimia nykyistä paremmin.