Vanhempien hajanainen kommunikaatio lapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaspektrin sairauksien riskitekijänä. Suomalainen adoptiolapsiperhetutkimus.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Psykiatrian klinikka, luentosali 1, Peltolantie 17, rakennus PT1
Väitöksen aihe
Vanhempien hajanainen kommunikaatio lapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaspektrin sairauksien riskitekijänä. Suomalainen adoptiolapsiperhetutkimus.
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Riikka Roisko
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria
Oppiaine
Psykiatria
Vastaväittäjä
Professori Tiina Paunio, Helsingin yliopisto
Kustos
Dosentti emeritus Karl-Erik Wahlberg, Oulun yliopisto
Psykoosin riskitekijät - ei pelkkää perimää
Väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että hajanainen kommunikaatio on aikuisella ihmisellä kohtalaisen muuttumaton piirre. Hajanainen kommunikaatio on lapsen skitsofreniaryhmän sairauksien riskitekijä ja se voi olla myös lapsen ajatushäiriöiden riskitekijä.
Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat Suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Osana laajoja tutkimuksia mitattiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä yksilö- ja perhetilanteissa. Yhtenä osana väitöskirjatyötä tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.
Toisena osana väitöskirjatyötä tutkittiin adoptiolapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaryhmän sairauksien yhteyttä lapsen perinnöllisen alttiuden, talvi- tai kevätsyntymän ja vanhempien hajanaisen kommunikaation kanssa. Huomioon otettiin myös riskitekijöiden yhteisvaikutukset. Mikään riskitekijä tai niiden yhteisvaikutus ei ollut tässä aineistossa yhteydessä lapsen skitsofreniaspektrin sairauteen. Lapsen ajatushäiriöt olivat yhteydessä ainoastaan vanhempien hajanaiseen kommunikaatioon.
Kolmantena osana väitöskirjatyötä laadittiin kirjallisuuskatsaus vanhempien hajanaisen kommunikaation ja lapsen skitsofreniaryhmän sairauksien ja ajatushäiriöiden yhteydestä. Katsaukseen sisällytettyjen tutkimuksien perusteella vanhempien hajanaisella kommunikaatiolla
ja lapsen skitsofreniaryhmän sairauksilla on selkeä yhteys.
Skitsofreniaryhmän sairaudet (esim. skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) alkavat yleensä nuorena ja johtavat usein työkyvyttömyyteen ja elämänlaadun laskuun. Ne aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja myös taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hoidon avulla näiden sairauksien oireita voidaan lievittää ja elämänlaatua parantaa, mutta varsinaista parantavaa hoitoa skitsofreniaryhmän sairauksiin ei ole olemassa, puhumattakaan tehokkaista ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista. Ennaltaehkäisyn keinojen keskeisenä esteenä on tiedon puute skitsofreniaryhmän sairauksien riskitekijöistä ja erityisesti niiden yhteisvaikutuksista. Tämä väitöskirjatutkimus lisää tietoa edellä mainituista riskitekijöistä ja näin ollen parantaa mahdollisuuksia kehittää skitsofreniaryhmän sairauksien ennaltaehkäisyä.
Väitöstutkimuksen alkuperäisartikkelit perustuvat Suomalaisen adoptiolapsiperhetutkimuksen 382 perheen aineistoon. Osana laajoja tutkimuksia mitattiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrä yksilö- ja perhetilanteissa. Yhtenä osana väitöskirjatyötä tutkittiin vanhempien hajanaisen kommunikaation määrän ja adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Hajanaisen kommunikaation määrän vaihtelu selittyi pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla.
Toisena osana väitöskirjatyötä tutkittiin adoptiolapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaryhmän sairauksien yhteyttä lapsen perinnöllisen alttiuden, talvi- tai kevätsyntymän ja vanhempien hajanaisen kommunikaation kanssa. Huomioon otettiin myös riskitekijöiden yhteisvaikutukset. Mikään riskitekijä tai niiden yhteisvaikutus ei ollut tässä aineistossa yhteydessä lapsen skitsofreniaspektrin sairauteen. Lapsen ajatushäiriöt olivat yhteydessä ainoastaan vanhempien hajanaiseen kommunikaatioon.
Kolmantena osana väitöskirjatyötä laadittiin kirjallisuuskatsaus vanhempien hajanaisen kommunikaation ja lapsen skitsofreniaryhmän sairauksien ja ajatushäiriöiden yhteydestä. Katsaukseen sisällytettyjen tutkimuksien perusteella vanhempien hajanaisella kommunikaatiolla
ja lapsen skitsofreniaryhmän sairauksilla on selkeä yhteys.
Skitsofreniaryhmän sairaudet (esim. skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) alkavat yleensä nuorena ja johtavat usein työkyvyttömyyteen ja elämänlaadun laskuun. Ne aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja myös taloudellisia menetyksiä yksilölle ja yhteiskunnalle. Hoidon avulla näiden sairauksien oireita voidaan lievittää ja elämänlaatua parantaa, mutta varsinaista parantavaa hoitoa skitsofreniaryhmän sairauksiin ei ole olemassa, puhumattakaan tehokkaista ennaltaehkäisyn mahdollisuuksista. Ennaltaehkäisyn keinojen keskeisenä esteenä on tiedon puute skitsofreniaryhmän sairauksien riskitekijöistä ja erityisesti niiden yhteisvaikutuksista. Tämä väitöskirjatutkimus lisää tietoa edellä mainituista riskitekijöistä ja näin ollen parantaa mahdollisuuksia kehittää skitsofreniaryhmän sairauksien ennaltaehkäisyä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024