Varhainen kielellinen kehitys: yhteydet sosioemotionaaliseen kehitykseen ja äidin vuorovaikutustyyliin
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, sali L10
Väitöksen aihe
Varhainen kielellinen kehitys: yhteydet sosioemotionaaliseen kehitykseen ja äidin vuorovaikutustyyliin
Väittelijä
Filosofian maisteri Katariina Rantalainen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Logopedia
Oppiaine
Logopedia
Vastaväittäjä
Professori Marja-Leena Laakso, Jyväskylän yliopisto
Kustos
Dosentti Leila Paavola, Terveystalo
Kielelliset ja sosioemotionaaliset kyvyt ja vaikeudet ovat yhteydessä 1,5–3-vuotiailla lapsilla
Väitöstyössä tutkittiin 1,5–3-vuotiaiden lasten kielellisten, sosioemotionaalisten / käyttäytymisen ja perhevuorovaikutuksen välisiä yhteyksiä. Paremmat kielelliset taidot olivat yhteydessä sosiaaliseen kyvykkyyteen ja heikommat kielelliset taidot olivat yhteydessä sosioemotionaalisiin ongelmiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 60:n 1,5–3-vuotiaan lapsen esikielellisiä, ymmärretyn ja tuotetun sanaston ja sosioemotionaalisen kehityksen / käyttäytymisen taitoja. Vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta arvioitiin lasten ollessa kahden vuoden ikäisiä. Arvioita tehtiin vanhempien täyttämillä kyselylomakkeilla sekä kotikäyntien yhteydessä tehdyillä kielellisillä testeillä ja vuorovaikutustilanteiden videoinneilla.
Äidin vuorovaikutustyylistä tutkittiin responsiivisuutta ja ohjailevuutta. Responsiivisuudella tarkoitetaan lapsen viestien huomioimista johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Ohjailevuudella puolestaan tarkoitetaan lapsen huomionkohteen tai käyttäytymisen ohjaamista pois lapsen senhetkisestä huomionkohteesta tai käyttäytymisestä. Äidin ohjailevuus oli yhteydessä lapsen tekemien aloitteiden määrään ja ymmärretyn sanaston pienuuteen. Koska kyseessä oli korrelaatiotutkimus, yhteyksien suuntaa ei voida päätellä.
Poikien esikielelliset taidot sekä ymmärretty ja tuotettu sanasto olivat jäljessä tyttöjen vastaavia taitoja 1,5–3 vuoden iässä. Osa tutkimuksen lapsista täytti myöhään puhumaan alkamisen kriteerit eli he tuottivat alle 50 sanaa eivätkä käyttäneet kahden sanan yhdistelmiä kaksivuotiaina. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa myöhään puhumaan alkavista lapsista saavuttaa ikätoverinsa puheen tuoton taidoissaan ennen neljää ikävuotta.
Lapsen kielitaito vaikuttaa jo varhaisella iällä hänen sosiaalisiin taitoihinsa ja tulevaisuudessa myös suoriutumiseensa koulussa. Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmat eivät alkaisi kasaantua. Tämän väitöskirjan tulokset kielellisten, sosioemotionaalisten ja vuorovaikutuksellisten taitojen yhteenkietoutumisesta tukevat osaltaan varhaisen puuttumisen merkitystä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 60:n 1,5–3-vuotiaan lapsen esikielellisiä, ymmärretyn ja tuotetun sanaston ja sosioemotionaalisen kehityksen / käyttäytymisen taitoja. Vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta arvioitiin lasten ollessa kahden vuoden ikäisiä. Arvioita tehtiin vanhempien täyttämillä kyselylomakkeilla sekä kotikäyntien yhteydessä tehdyillä kielellisillä testeillä ja vuorovaikutustilanteiden videoinneilla.
Äidin vuorovaikutustyylistä tutkittiin responsiivisuutta ja ohjailevuutta. Responsiivisuudella tarkoitetaan lapsen viestien huomioimista johdonmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Ohjailevuudella puolestaan tarkoitetaan lapsen huomionkohteen tai käyttäytymisen ohjaamista pois lapsen senhetkisestä huomionkohteesta tai käyttäytymisestä. Äidin ohjailevuus oli yhteydessä lapsen tekemien aloitteiden määrään ja ymmärretyn sanaston pienuuteen. Koska kyseessä oli korrelaatiotutkimus, yhteyksien suuntaa ei voida päätellä.
Poikien esikielelliset taidot sekä ymmärretty ja tuotettu sanasto olivat jäljessä tyttöjen vastaavia taitoja 1,5–3 vuoden iässä. Osa tutkimuksen lapsista täytti myöhään puhumaan alkamisen kriteerit eli he tuottivat alle 50 sanaa eivätkä käyttäneet kahden sanan yhdistelmiä kaksivuotiaina. On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa myöhään puhumaan alkavista lapsista saavuttaa ikätoverinsa puheen tuoton taidoissaan ennen neljää ikävuotta.
Lapsen kielitaito vaikuttaa jo varhaisella iällä hänen sosiaalisiin taitoihinsa ja tulevaisuudessa myös suoriutumiseensa koulussa. Kielellisten ongelmien varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmat eivät alkaisi kasaantua. Tämän väitöskirjan tulokset kielellisten, sosioemotionaalisten ja vuorovaikutuksellisten taitojen yhteenkietoutumisesta tukevat osaltaan varhaisen puuttumisen merkitystä.
Viimeksi päivitetty: 9.11.2023