Vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan ja eteisvärinän riskitekijät. Adiponektiinin, ambulatorisen verenpaineen, sekä natriumin saannin merkitykset.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 8
Väitöksen aihe
Vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan ja eteisvärinän riskitekijät. Adiponektiinin, ambulatorisen verenpaineen, sekä natriumin saannin merkitykset.
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Tero Pääkkö
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Sisätaudit
Oppiaine
Sisätaudit
Vastaväittäjä
Professori Juha Sinisalo, Helsingin yliopisto
Kustos
Professori Olavi Ukkola, Oulun yliopisto
Uutta tietoa sydämen vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan sekä eteisvärinän riskitekijöistä
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, joten niiden tutkiminen on tärkeää. Väitöstutkimuksessa selvitettiin sydämen vasemman kammion hypertrofian, diastolisen vajaatoiminnan sekä eteisvärinän riskitekijöitä.
Sydämen vasemman kammion hypertrofia tarkoittaa vasemman kammion seinämien paksuuntumista, joka altistaa mm. vakaville rytmihäiriöille sekä aivohalvaukselle. Sydämen vasemman kammion diastolinen vajaatoiminta tarkoittaa vasemman kammion lihaksen heikentynyttä venymistä täyttövaiheen aikana. Diastolinen vajaatoiminta on tila, joka heikentää sydämen toimintaa ja lyhentää elinajanennustetta. Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, joka altistaa erityisesti aivohalvaukselle.
Adiponektiini on rasvakudoksen hormoni, jolla on havaittu olevan sydän- ja verisuonisairauksilta suojaavia vaikutuksia. Sen eritys on kääntäen verrannollinen rasvakudoksen määrään eli toisin sanoen suuri määrä rasvakudosta erittää vähemmän adiponektiinihormonia. Tutkimuksessa havaittiin, että adiponektiinihormoni suojaa sydämen vasemman kammion hypertrofialta perinteisistä vasemman kammion hypertrofian riskitekijöistä huolimatta.
Pulssipaine on systolisen eli yläpaineen ja diastolisen eli alapaineen erotus, joka heijastaa erityisesti suurten verisuonten kykyä laajentua sekä supistua sydämen pumppausvaiheiden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että pulssipaineen kasvu ennusti sydämen vasemman kammion paksuuntumista 20 vuoden seuranta-aikana. Pulssipaineen osoitettiin lisäksi ennustavan sydämen vasemman kammion diastolisen vajaatoiminnan kehittymistä 20 vuoden seuranta-ajalla.
Ruokasuolasta noin 40 % on natriumia. Ruokasuola on merkittävin ravinnon natriumin lähde. Ravinnosta saatavan natriumin on todettu nostavan verenpainetta sekä lisäävän sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että ravinnosta saatava natrium saattaa lisätä eteisvärinän riskiä.
Sydämen vasemman kammion hypertrofia tarkoittaa vasemman kammion seinämien paksuuntumista, joka altistaa mm. vakaville rytmihäiriöille sekä aivohalvaukselle. Sydämen vasemman kammion diastolinen vajaatoiminta tarkoittaa vasemman kammion lihaksen heikentynyttä venymistä täyttövaiheen aikana. Diastolinen vajaatoiminta on tila, joka heikentää sydämen toimintaa ja lyhentää elinajanennustetta. Eteisvärinä on yleinen rytmihäiriö, joka altistaa erityisesti aivohalvaukselle.
Adiponektiini on rasvakudoksen hormoni, jolla on havaittu olevan sydän- ja verisuonisairauksilta suojaavia vaikutuksia. Sen eritys on kääntäen verrannollinen rasvakudoksen määrään eli toisin sanoen suuri määrä rasvakudosta erittää vähemmän adiponektiinihormonia. Tutkimuksessa havaittiin, että adiponektiinihormoni suojaa sydämen vasemman kammion hypertrofialta perinteisistä vasemman kammion hypertrofian riskitekijöistä huolimatta.
Pulssipaine on systolisen eli yläpaineen ja diastolisen eli alapaineen erotus, joka heijastaa erityisesti suurten verisuonten kykyä laajentua sekä supistua sydämen pumppausvaiheiden aikana. Tutkimuksessa todettiin, että pulssipaineen kasvu ennusti sydämen vasemman kammion paksuuntumista 20 vuoden seuranta-aikana. Pulssipaineen osoitettiin lisäksi ennustavan sydämen vasemman kammion diastolisen vajaatoiminnan kehittymistä 20 vuoden seuranta-ajalla.
Ruokasuolasta noin 40 % on natriumia. Ruokasuola on merkittävin ravinnon natriumin lähde. Ravinnosta saatavan natriumin on todettu nostavan verenpainetta sekä lisäävän sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä. Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että ravinnosta saatava natrium saattaa lisätä eteisvärinän riskiä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024