Verenkierrolliset välittäjäaineet sydämen toiminnan ja stressivasteen säätelyssä
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/6661348666
Väitöksen aihe
Verenkierrolliset välittäjäaineet sydämen toiminnan ja stressivasteen säätelyssä
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kilpiö
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen tutkimusyksikkö
Oppiaine
Lääketiede
Vastaväittäjä
Professori Ilkka Pörsti, Tampereen yliopistollinen sairaala
Kustos
Professori Risto Kerkelä, Oulun yliopisto
Verenkierrolliset välittäjäaineet sydämen toiminnan ja stressivasteen säätelyssä
Väitöstyössä tutkittiin sydämen vajaatoiminnan lääkekehitykselle potentiaalisia verenkierrollisia välittäjäaineita eläinkoe- ja soluviljelymenetelmin.
Väitöstyön tulokset osoittivat säätelytekijä apelan vaikuttavan suotuisasti sydämen pumppaustoimintaan ja verisuonten supistustilaan aikuisessa yksilössä. Havaittu vaikutuksien yhdistelmä on yksittäiselle säätelytekijälle harvinainen ja erityisesti sydämen vajaatoiminnan hoidon näkökulmasta hyödyllinen.
Liikunnan on jo pitkään tiedetty vaikuttavan sydämen toimintaan ja sen hyvänlaatuiseen kasvuun suotuisasti. Mekanismit, joiden kautta liikunnan edulliset vaikutukset kehossa tapahtuvat, ovat suurilta osin olleet tuntemattomia. Väitöstyössä havaittiin apelinin olevan yksi keskeinen sydän- ja luurankolihaksen liikunnasta johtuvaa kasvua edistävä välittäjäaine . Apelin-poistogeenisillä hiirillä, apelinin puutteessa tapahtuvan liikuntarasituksen havaittiin johtavan luurankolihaksen sairaalloiseen heikkouteen. Luurankolihasten sairaalloinen heikkous on yksi tärkein pitkäaikaissairaiden ja vanhusten toimintakykyä heikentävä tekijä.
Lisäksi tutkimuksessa löydettiin uusi tapa suojella sydänlihasta hapenpuutteen aiheuttamalta vauriolta. Kokeissa osoitettiin, että lääkkeellinen tyypin IIB aktiviinireseptorin estäminen valmisteli sydänlihassolujen aineenvaihdunnan kestämään vähähappisia olosuhteita ja vähensi infarktin aiheuttamaa sydänlihasvauriota. Sydäninfarktia seuraava sydänlihasvaurio on yksi tärkeimmistä sydämen vajaatoimintaan johtavista tekijöistä.
Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa nopeimmin kasvava kuolemaan johtavien sydän- ja verisuonisairauksien alaluokka, eikä taudin etenemistä pysäyttävää lääkitystä ole olemassa. Tutkimus tuotti uutta tietoa sydämen toimintaa ja kasvua säätelevistä tekijöistä sekä loi uusia avauksia lääkekehityksen alalle.
Väitöstyön tulokset osoittivat säätelytekijä apelan vaikuttavan suotuisasti sydämen pumppaustoimintaan ja verisuonten supistustilaan aikuisessa yksilössä. Havaittu vaikutuksien yhdistelmä on yksittäiselle säätelytekijälle harvinainen ja erityisesti sydämen vajaatoiminnan hoidon näkökulmasta hyödyllinen.
Liikunnan on jo pitkään tiedetty vaikuttavan sydämen toimintaan ja sen hyvänlaatuiseen kasvuun suotuisasti. Mekanismit, joiden kautta liikunnan edulliset vaikutukset kehossa tapahtuvat, ovat suurilta osin olleet tuntemattomia. Väitöstyössä havaittiin apelinin olevan yksi keskeinen sydän- ja luurankolihaksen liikunnasta johtuvaa kasvua edistävä välittäjäaine . Apelin-poistogeenisillä hiirillä, apelinin puutteessa tapahtuvan liikuntarasituksen havaittiin johtavan luurankolihaksen sairaalloiseen heikkouteen. Luurankolihasten sairaalloinen heikkous on yksi tärkein pitkäaikaissairaiden ja vanhusten toimintakykyä heikentävä tekijä.
Lisäksi tutkimuksessa löydettiin uusi tapa suojella sydänlihasta hapenpuutteen aiheuttamalta vauriolta. Kokeissa osoitettiin, että lääkkeellinen tyypin IIB aktiviinireseptorin estäminen valmisteli sydänlihassolujen aineenvaihdunnan kestämään vähähappisia olosuhteita ja vähensi infarktin aiheuttamaa sydänlihasvauriota. Sydäninfarktia seuraava sydänlihasvaurio on yksi tärkeimmistä sydämen vajaatoimintaan johtavista tekijöistä.
Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa nopeimmin kasvava kuolemaan johtavien sydän- ja verisuonisairauksien alaluokka, eikä taudin etenemistä pysäyttävää lääkitystä ole olemassa. Tutkimus tuotti uutta tietoa sydämen toimintaa ja kasvua säätelevistä tekijöistä sekä loi uusia avauksia lääkekehityksen alalle.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024