Vesihuoltolaitosten kaivoveden monitorointi: Monimenetelmällinen lähestymistapa kemiallisen ja mikrobiologisen laatuvaihtelun syiden tarkasteluun
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Martti Ahtisaari -sali (L2), Oulun yliopisto, Linnanmaa
Väitöksen aihe
Vesihuoltolaitosten kaivoveden monitorointi: Monimenetelmällinen lähestymistapa kemiallisen ja mikrobiologisen laatuvaihtelun syiden tarkasteluun
Väittelijä
MRes Kevin Lyons
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö
Oppiaine
Prosessi- ja ympäristötekniikka
Vastaväittäjä
apulaisprofessori Martin Taubert, Friedrich Schillerin yliopisto Jena (Friedrich-Schiller-Universität Jena)
Kustos
Dr. rer. nat., Dosentti, Akatemiatutkija Katharina Kujala, Oulun yliopisto
Vesihuoltolaitosten kaivoveden monitorointi
Matalien pohjavesiesiintymien kaivot (kaivon syvyys < 15 m) mahdollistavat verrattain helpon vedenoton ja ovat yleisin vedenoton muoto Suomessa. Toisaalta nämä kaivot voivat olla haavoittuvia ohuen maaperäkerroksen ja mahdollisten pohjavesi-pintavesi-interaktioiden takia.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kolmeakymmentäkolmea vedenottamon kaivoa Pohjois- ja Keski-Suomessa, jotta haavoittuvuusriskejä ja niiden vaikutuksia vedenlaatuun voitaisiin ymmärtää paremmin.
Kaivojen monitorointi nojaa monessa tapauksessa ajoitettuihin näytteenottoihin manuaalisekä laboratorioanalyyseillä. Tämä tutkimus osoitti, että tätä perinteistä monitorointia voidaan yhdistää vaihtoehtoisiin menetelmiin, jotka tuottavat kokonaisvaltaisemman ymmärryksen kaivoihin vaikuttavista tekijöistä. Tällä ymmärryksellä on merkityksensä niin kansanterveyden, vesien hallinnoinnin kuin maaperän mikrobiologian osalta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kolmeakymmentäkolmea vedenottamon kaivoa Pohjois- ja Keski-Suomessa, jotta haavoittuvuusriskejä ja niiden vaikutuksia vedenlaatuun voitaisiin ymmärtää paremmin.
Kaivojen monitorointi nojaa monessa tapauksessa ajoitettuihin näytteenottoihin manuaalisekä laboratorioanalyyseillä. Tämä tutkimus osoitti, että tätä perinteistä monitorointia voidaan yhdistää vaihtoehtoisiin menetelmiin, jotka tuottavat kokonaisvaltaisemman ymmärryksen kaivoihin vaikuttavista tekijöistä. Tällä ymmärryksellä on merkityksensä niin kansanterveyden, vesien hallinnoinnin kuin maaperän mikrobiologian osalta.
Viimeksi päivitetty: 23.9.2024