Virusinfektion aiheuttama hengitysvaikeus lapsilla
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 12
Väitöksen aihe
Virusinfektion aiheuttama hengitysvaikeus lapsilla
Väittelijä
Lääketieteen lisensiaatti Hannele Pruikkonen
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, lastentaudit
Oppiaine
Lastentaudit
Vastaväittäjä
Professori Matti Korppi, Tampereen yliopisto
Kustos
Dosentti Marjo Renko, Oulun yliopisto
Virusinfektion aiheuttama hengitysvaikeus lapsilla
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten kurkunpäätulehduksen riskitekijöitä, sairaalahoitoon vaikuttavia tekijöitä hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa lapsilla ja varhaislapsuudessa sairastetun hengitystieinfektion yhteyttä myöhempään astma- ja allergiasairastavuuteen. Tutkimukseen sisältyi kaksi rekisteriaineistoa ja yksi seurantatutkimusaineisto.
Tutkimuksessa todettiin, että kurkunpäätulehduksen uusiutuminen on erittäin tavallista ja sisarusten ja vanhempien sairastama kurkunpäätulehdus on merkittävin riskitekijä kurkunpäätulehdukselle ja sen uusiutumiselle. Alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla ilmatiehyttulehduksen taudinkuva on epävakaa ensimmäisen 5 oirepäivän aikana. Kuume, matala happisaturaatioarvo ja respiratory syncytial -virusinfektio ennustavat osastohoidon ja invasiivisten toimenpiteiden tarvetta ilmatiehyttulehduksen yhteydessä.
Yli 6 kuukauden ikäisillä lapsilla happisaturaatioarvo >93% ennustaa lievää taudinkuvaa hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa. Käyttämällä tätä happisaturaatioarvoa raja-arvona arvioitaessa sairaalahoidon tarvetta, voidaan merkittävästi ja turvallisesti vähentää sairaalahoidon tarvetta lasten hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa.
Alle 6 kuukauden iässä sairastettu respiratory syncytial -virusinfektio on riskitekijä varhaislapsuudessa ilmeneville astmaoireille, mutta tämä riski vähenee iän myötä ja 8 vuoden iässä ei ole havaittavissa eroja astma- ja allergiasairastavuuden suhteen verrattaessa näitä potilaita muun hengitystieinfektion sairastaneisiin potilaisiin ja terveisiin kontrollipotilaisiin.
Tutkimuksessa todettiin, että kurkunpäätulehduksen uusiutuminen on erittäin tavallista ja sisarusten ja vanhempien sairastama kurkunpäätulehdus on merkittävin riskitekijä kurkunpäätulehdukselle ja sen uusiutumiselle. Alle 6 kuukauden ikäisillä lapsilla ilmatiehyttulehduksen taudinkuva on epävakaa ensimmäisen 5 oirepäivän aikana. Kuume, matala happisaturaatioarvo ja respiratory syncytial -virusinfektio ennustavat osastohoidon ja invasiivisten toimenpiteiden tarvetta ilmatiehyttulehduksen yhteydessä.
Yli 6 kuukauden ikäisillä lapsilla happisaturaatioarvo >93% ennustaa lievää taudinkuvaa hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa. Käyttämällä tätä happisaturaatioarvoa raja-arvona arvioitaessa sairaalahoidon tarvetta, voidaan merkittävästi ja turvallisesti vähentää sairaalahoidon tarvetta lasten hengitystieinfektioon liittyvän uloshengitysvaikeuden hoidossa.
Alle 6 kuukauden iässä sairastettu respiratory syncytial -virusinfektio on riskitekijä varhaislapsuudessa ilmeneville astmaoireille, mutta tämä riski vähenee iän myötä ja 8 vuoden iässä ei ole havaittavissa eroja astma- ja allergiasairastavuuden suhteen verrattaessa näitä potilaita muun hengitystieinfektion sairastaneisiin potilaisiin ja terveisiin kontrollipotilaisiin.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024