Yksilön toimien vaikutukset aluekehitykseen. Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen liittyvät odotukset ja tulokset Pohjois-Pohjanmaalla.

Väitöskirja tarkasteli nuorten ammatillisen perustutkintokoulutuksen jälkeisiä työuraan liittyviä kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Yksilö ja hänen toimensa ovat tärkeitä tekijöitä tarkasteltaessa myös alueen elinvoimaisuutta ja kehittymistä.

Väitöskirjan tarkoitus oli empiirisiin aineistoihin perustuen luoda tietoa ammatillisen koulutuksen ohjausjärjestelmiä varten ja sitä kautta tehostaa ja nopeuttaa nuorten menestyksekästä pääsyä työmarkkinoille. Nuorelle ensimmäiseen työpaikkaan kiinnittyminen ja ammatilliseen koulutukseen liittyvien tavoitteiden toteutuminen ovat usein kriittisiä hänen tulevaisuuttaan ajatellen ja ne muodostavat jopa symbolisen tienhaaran yksilön elämässä.

Tutkimuksessa analysoitiin, toteutuivatko ammatillisen perustutkintokoulutuksen suorittaneiden nuorten odotukset heidän opiskeltuaan eri perustutkinnoissa. Alueellisen vaikuttavuuden näkökulmasta selvitettiin lisäksi, pysyvätkö nuoret alueella vai muuttavatko he sieltä pois.

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että nuorten odotukset pysyvistä työpaikoista eivät toteutuneet usean perustutkinnon kohdalla. Samoin havaittiin, että työttömyyttä kokeneet nuoret jäivät usein opiskelupaikkakunnalleen. Tutkimuksen mukaan koulutuksen rakenteita suunniteltaessa tulee parantaa ennakointimenetelmiä yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

Tulosten pohjalta heräsi kysymys, onko yhteiskunnassamme tarpeeksi poliittista ja hallinnollista motivaatiota riittävällä toimeliaisuudella tukea nuorten työelämään valmistautumista ja työelämään siirtymistä. Onko kyse ohjausjärjestelmien toimintakyvyttömyydestä vai yritysten ja koulutuksen järjestäjien alueellisen yhteistyökyvyn puutteesta?

Koulutusrakenteita suunniteltaessa tulee huolehtia siitä, että nuorilla on mahdollisimman ajankohtaista tietoa heidän suunnitellessaan ammatillista koulutusta ja pyrkiessään työmarkkinoille. Ohjaus kannattaa myös aloittaa nykyistä aiemmin ja yhteistyössä työvoima-asiantuntijoiden kanssa. On hyvä avata valtakunnallinen ja alueellinen keskustelu toimijoiden vastuusta realistisesta ohjauksesta niin yksilön oikeuksien kuin alueellisen elinvoimaisuuden nimissä.