”Yö, metsä, aika ennen kristinuskoa”: Kotimaan ja kansakunnan representaatiot black metalissa ja folk metalissa Suomessa ja Norjassa
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106)
Väitöksen aihe
”Yö, metsä, aika ennen kristinuskoa”: Kotimaan ja kansakunnan representaatiot black metalissa ja folk metalissa Suomessa ja Norjassa
Väittelijä
Filosofian maisteri Aila Mustamo
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, kulttuuriantropologia
Oppiaine
Kulttuuriantropologia
Vastaväittäjä
Tohtori Titus Hjelm, University College London, UK
Kustos
Professori Hannu I. Heikkinen, Oulun yliopisto
Metallimusiikissa kansallisuusaatteet yhdistyvät monenlaisiin merkityksiin
Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä kotimaa ja kansakunta merkitsevät black metal- ja folk metal -alakulttuureissa toimiville suomalaisille ja norjalaisille. Black metal ja folk metal ovat metallimusiikin alagenrejä, joiden symboliikassa ja ajatusmaailmassa kansallisilla teemoilla on huomattavan suuri merkitys. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka käytetyt kansalliset symbolit ovat kummassakin alakulttuurissa ja maassa samankaltaisia, niihin liitetyt merkitykset eroavat toisistaan.
Sekä black metal- että folk metal -alakulttuurissa muusikot ja fanit ovat kiinnostuneita muinaisuudesta, kansanperinteestä ja luonnosta. Modernia pohjoismaista yhteiskuntaa ja elämäntapaa kohtaan esitetään kritiikkiä. Erityisesti black metalissa otetaan kantaa myös poliittisiin kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon. Osa suomalaisista blackmetalisteista ihannoi jopa kansallissosialismia. Sen sijaan useimmat suomalaiset folkmetalistit vastustavat muukalaisvastaisuuden kaltaisten aatteiden yhdistämistä musiikkiin ja kansanperinteeseen. Norjassa aatteelliset erot black metalin ja folk metalin välillä ovat pienemmät. Kummassakin alakulttuurissa elää myös epäpoliittisuuden ihanne, jossa poliittinen toiminta ja musiikki nähdään täysin toisistaan erillisiksi alueiksi.
Vaikka black metalia ja folk metalia voidaan pitää vastakulttuureina, niissä hyödynnetään niin sanotussa valtakulttuurissakin laajasti jaettuja käsityksiä kotimaasta ja kansallisuudesta. Erityisesti kansallisromantiikan ajalta periytyvät ajatukset ovat yleisiä. Jotkut haastatellut määrittelevät itsensä kansallisromantikoiksi. Käsitys black metalista ja folk metalista kansallisromanttisina alakulttuureina tunnetaan yleisesti, mutta osa muusikoista ja faneista suhtautuu siihen kriittisesti. Kansallisromantiikan lisäksi alakulttuurien jäsenet toistavat myös ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta tuttuja käsityksiä muun muassa maahanmuutosta ja isänmaallisuudesta.
Aiempaan tutkimukseen verrattuna black metalin ja folk metalin harrastajat näyttäytyvät kuitenkin tässä tutkimuksessa kriittisinä ja tiedostavina toimijoina, jotka rohkenevat kyseenalaistaa myös omaa alakulttuuriaan ja antavat sen symboliikalle yllättäviä merkityksiä.
Tutkimus perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty vuosina 2010–2012. Haastateltuja on yhteensä 37. Joukossa on sekä muusikoita, faneja että muita aktiivisesti alakulttuureissa toimivia henkilöitä.
Sekä black metal- että folk metal -alakulttuurissa muusikot ja fanit ovat kiinnostuneita muinaisuudesta, kansanperinteestä ja luonnosta. Modernia pohjoismaista yhteiskuntaa ja elämäntapaa kohtaan esitetään kritiikkiä. Erityisesti black metalissa otetaan kantaa myös poliittisiin kysymyksiin, kuten maahanmuuttoon. Osa suomalaisista blackmetalisteista ihannoi jopa kansallissosialismia. Sen sijaan useimmat suomalaiset folkmetalistit vastustavat muukalaisvastaisuuden kaltaisten aatteiden yhdistämistä musiikkiin ja kansanperinteeseen. Norjassa aatteelliset erot black metalin ja folk metalin välillä ovat pienemmät. Kummassakin alakulttuurissa elää myös epäpoliittisuuden ihanne, jossa poliittinen toiminta ja musiikki nähdään täysin toisistaan erillisiksi alueiksi.
Vaikka black metalia ja folk metalia voidaan pitää vastakulttuureina, niissä hyödynnetään niin sanotussa valtakulttuurissakin laajasti jaettuja käsityksiä kotimaasta ja kansallisuudesta. Erityisesti kansallisromantiikan ajalta periytyvät ajatukset ovat yleisiä. Jotkut haastatellut määrittelevät itsensä kansallisromantikoiksi. Käsitys black metalista ja folk metalista kansallisromanttisina alakulttuureina tunnetaan yleisesti, mutta osa muusikoista ja faneista suhtautuu siihen kriittisesti. Kansallisromantiikan lisäksi alakulttuurien jäsenet toistavat myös ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta tuttuja käsityksiä muun muassa maahanmuutosta ja isänmaallisuudesta.
Aiempaan tutkimukseen verrattuna black metalin ja folk metalin harrastajat näyttäytyvät kuitenkin tässä tutkimuksessa kriittisinä ja tiedostavina toimijoina, jotka rohkenevat kyseenalaistaa myös omaa alakulttuuriaan ja antavat sen symboliikalle yllättäviä merkityksiä.
Tutkimus perustuu haastatteluaineistoon, joka on kerätty vuosina 2010–2012. Haastateltuja on yhteensä 37. Joukossa on sekä muusikoita, faneja että muita aktiivisesti alakulttuureissa toimivia henkilöitä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024