Yrittäjyysekosysteemi ja maahan muuttaneet korkeasti koulutetut naisyrittäjät
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Linnanmaa, TA105
Väitöksen aihe
Yrittäjyysekosysteemi ja maahan muuttaneet korkeasti koulutetut naisyrittäjät
Väittelijä
Master of Science Raushan Aman
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu, Martti Ahtisaari Instituutti
Oppiaine
Kansainvälinen liiketoiminta
Vastaväittäjä
Professor Sierk Horn, Munich University of Applied Sciences
Kustos
Professor Petri Ahokangas, Martti Ahtisaari Instituutti
Yrittäjyysekosysteemi ja maahan muuttaneet korkeasti koulutetut naisyrittäjät
Isäntämaan yrittäjyysekosysteemin rooli on oleellinen maahan muuttaneiden yrittäjien houkuttelemisessa, motivoinnissa ja maassa pitämisessä. Aihealueen tutkimus, jossa selvitetään isäntämaan liiketoimintaympäristön ja yrittäjyysekosysteemin vaikutusta maahanmuuttajayrittäjien toimintaan, on vielä vähäistä. Erityisen vähäistä on tutkimus, joka keskittyy identiteetiltään erilaisten yrittäjien, kuten naisyrittäjien, toimintaan. Huolimatta siitä, että naisten lukumäärä maahanmuuttajina ja yrittäjinä on kasvanut, aikaisempi tutkimus ei ole riittävässä määrin painottanut maahan muuttaneiden naisten merkitystä kansainvälisessä liiketoiminnassa ja yrittäjyydessä.
Yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen tutkimuksessa maahanmuuton ja diasporan merkitys on tunnustettu, mutta korkeasti koulutettujen ja kyvykkäiden naisyrittäjien osalta tutkimuksessa on merkittäviä aukkoja erityisesti, kun tarkastellaan yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on yhdistämällä maahanmuuttoon ja naisten yrittäjyyteen kohdistuva tutkimus tuottaa uutta tietoa ja ymmärtää, kuinka sosiaalinen sukupuoli ja inklusiivisuus näkyvät yrittäjyysekosysteemissä samalla huomioiden korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten yrittäjyyden esteitä ja potentiaalia.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi: kuinka yrittäjyysekosysteemi vaikuttaa vähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajanaisten yrittäjyyteen ja kuinka nämä naisyrittäjät vaikuttavat yrittäjyysekosysteemin kestävään kehittymiseen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, joka perustuu teemahaastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyyn dataan sekä arkistoaineistoihin. Tutkimuksen kontribuutio on yrittäjyysekosysteemin, naisyrittäjyyden ja maahanmuuttajayrittäjyyden kontekstissa selittäen, kuinka makrotason muuttujat kuten politiikat, markkinat, inhimillinen pääoma, tukijärjestelmät ja rahoitus mahdollistavat tai rajoittavat maahan muuttaneiden korkeasti koulutettujen ja kyvykkäiden naisten yrittäjyyttä. Käytännössä työn kontribuutio kohdistuu YK:n kestävän kehityksen indikaattoreihin 4 (hyvä koulutus), 5 (sukupuolten tasa-arvo) ja 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua).
Yrittäjyysvalmiuksien kehittämisen tutkimuksessa maahanmuuton ja diasporan merkitys on tunnustettu, mutta korkeasti koulutettujen ja kyvykkäiden naisyrittäjien osalta tutkimuksessa on merkittäviä aukkoja erityisesti, kun tarkastellaan yrittäjyyden haasteita ja mahdollisuuksia.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on yhdistämällä maahanmuuttoon ja naisten yrittäjyyteen kohdistuva tutkimus tuottaa uutta tietoa ja ymmärtää, kuinka sosiaalinen sukupuoli ja inklusiivisuus näkyvät yrittäjyysekosysteemissä samalla huomioiden korkeasti koulutettujen maahanmuuttajanaisten yrittäjyyden esteitä ja potentiaalia.
Tutkimuskysymyksiä on kaksi: kuinka yrittäjyysekosysteemi vaikuttaa vähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajanaisten yrittäjyyteen ja kuinka nämä naisyrittäjät vaikuttavat yrittäjyysekosysteemin kestävään kehittymiseen.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, joka perustuu teemahaastattelujen ja osallistuvan havainnoinnin keinoin kerättyyn dataan sekä arkistoaineistoihin. Tutkimuksen kontribuutio on yrittäjyysekosysteemin, naisyrittäjyyden ja maahanmuuttajayrittäjyyden kontekstissa selittäen, kuinka makrotason muuttujat kuten politiikat, markkinat, inhimillinen pääoma, tukijärjestelmät ja rahoitus mahdollistavat tai rajoittavat maahan muuttaneiden korkeasti koulutettujen ja kyvykkäiden naisten yrittäjyyttä. Käytännössä työn kontribuutio kohdistuu YK:n kestävän kehityksen indikaattoreihin 4 (hyvä koulutus), 5 (sukupuolten tasa-arvo) ja 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua).
Viimeksi päivitetty: 18.3.2024