Kielitaito on yksilön, yrityksen ja koko Suomen kilpailutekijä

Markkinointiviestintätoimisto Kuulun perustaneen Jonna Muurisen mukaan kielitaito on katoava tai ainakin kapeneva taito työelämässä.

”Suomessa on pakko osata muitakin kieliä kuin suomea, se on selviö näin pienessä maassa”, linjaa Muurinen.

Vielä 20–30 vuotta sitten valinnaisiksi kieliksi valittiin saksaa, ranskaa, italiaa ja muita kieliä.

”Merikosken lukiossa opiskellessani jotkut lukivat jopa latinaa”, muistelee myöhemmin Oulun yliopistossa ruotsia opiskellut Muurinen.

Samalla kun englannin osaaminen on vahvistunut, muiden vieraiden kielten opiskelun suosio on laskenut rajusti. Ylioppilaslautakunnan mukaan esimerkiksi saksan kirjoittajien määrä on pudonnut kolmannekseen ja ranskan kirjoittajien määrä on puolittunut kymmenessä vuodessa.

Kielellä on iso merkitys, kun tehdään kansainvälistä kauppaa.

”Toki englannilla pärjää, mutta jos haluaa luoda läheiset suhteet kauppakumppaneihin, heidän kielensä osaaminen antaa merkittävän edun”, tietää Muurinen.

Hänen mukaansa kielitaidon merkitys kasvaa entisestään globalisoituvassa Suomessa.

Lisäksi digitalisaatio madaltaa valtioiden rajat ja kielen pitää taipua muuhunkin kuin suomeen.

”Kun etsin omaan yritykseeni ruotsin kielen taitavaa markkinoinnin suunnittelijaa, huomasin yllättäen, ettei sellaisia löytynytkään. Kieliosaajia ei juuri ollut vapailla markkinoilla, lähes kaikki tekivät töitä jossain muualla.”

Elinkeinoelämän keskusliiton kerätessä tietoa yritysten kielitaitotarpeista kävi ilmi, että yrityksillä on yhä enemmän tarvetta useamman vieraan kielen taitajille. Erityisesti venäjän, kiinan ja viron osaajien tarve on kasvussa. Kielten käytön yleisyys vaihtelee toimialoittain. EK:n mukaan esimerkiksi paperiteollisuudessa saksaa tarvitsee lähes 90 prosenttia ja ruotsia 75 prosenttia yrityksistä.

Omakohtaiset kokemukset ovat usein niitä, jotka auttavat ymmärtämään kielitaidon tärkeyden.

”Perheeni matkusteli paljon, kun olin pieni, joten huomasin kielitaidon edut jo nuorena. Lähdin lukion toisella luokalla au pairiksi Italiaan ja Sveitsiin, koska halusin parantaa lukiossa aloittamaani italian kieltä.”

Tuolla ikimuistoisella reissulla parani niin italia, ranska, englanti kuin itsetuntokin.

Ensimmäisen itse tehdyn ulkomaan työskentelyn jälkeen Muurisen oli helppoa lähteä suorittamaan yliopistotutkintoa Ruotsiin ruotsin kielellä.

Nämä esimerkit näyttävät selkeästi kuinka maailma ja vaihtoehdot laajenevat hyvän kielitaidon myötä.

Kielitaitoisen maailma on rajaton.

Muurinen toimii tällä hetkellä Suomen yrittäjien edustajana Opetushallituksessa. Hän on Osaamisen ennakointifoorumin varajäsen koulutuksen, kulttuurin ja viestinnän ryhmässä, missä pohditaan mitä osaamista tarvitaan enemmän ja miten koulutuspuolella voitaisiin vastata tähän tarpeeseen. Kielitaito on yksi tärkeimmistä asioista, joista Muurinen aikoo puhua luottamustehtävässään.

Teksti: Jonna Muurinen. Kuva: Mikko-Pekka Karlin.

Opiskele ruotsin kieltä kandidaattiohjelmassa tai maisteriohjelmassa.