Luovaa ajattelua tarvitaan useimmilla aloilla

Paula Kourille ovat jääneet opiskeluajoista mieleen erityisesti hetket, kun harjoitustöitä esiteltiin aamulla silmät ristissä yön valvomisen jälkeen.

”Arkkitehtuuriopintoihin kuuluu paljon käytännönläheisiä projekteja. Siinä ala ehkä poikkeaa monista teoreettisemmista aloista. Koen, että pääsimme heti kiinni työelämämäiseen työskentelytapaan. Vaikka ne olivat sellaisia mielikuvitusprojekteja, niillä oli tärkeä merkitys oppimisen kannalta.”

Kouri työskentelee arkkitehtina ja vaatesuunnittelijana. Kourin yhdessä yhtiökumppaninsa Kate Salmisen kanssa perustama YoZen-brändi lähti kehittymään, kun naiset arkkitehtitoimistossa työskennellessään ruokkivat emojoutsenta ja poikasta, jotta ne selviäisivät Oulujoen rannassa talven yli. Ystävykset aloittivat suunnittelemalla origamijoutsenen mallisia koruja ja ovat myöhemmin laajentaneet kuosisuunnitteluun ja vaatteisiin. Siinä ohessa he tekevät arkkitehtisuunnittelua ja sisustussuunnittelua erityisesti ravintola- ja majoituspuolelle.

Kourille arkkitehtuuri oli opiskelualana tavallaan välimalliratkaisu taiteen ja tekniikan välillä.

”Taide ja sisustussuunnittelu kiinnostivat, mutta ajattelin silloin hassusti, ettei taide ole mikään oikea ammatti. Arkkitehtuuri oli hyvä valinta, sillä nykyisessä työssäni voin hyvin hyödyntää sekä taiteellista osaamistani että arkkitehdin teknistä tietämystä. Vahvuuteni sisustussuunnittelijana on paitsi asiakkaan toiveiden tarkka kuunteleminen, myös se, että voin tehdä myös kohteen teknisen suunnittelun.”

Arkkitehtuuri on hyvä taideaineiden ja designin yleiskoulutus

Laajentaessaan tekstiilialle Kouri palasi mielessään opintoihin kuuluneen materiaaliopin perusteisiin.

”Kaikilla materiaaleilla on tiettyjä ominaisuuksia. Ehkä opinnoissa painotettiin enemmän vaikkapa terästä ja betonia, mutta aivan samat materiaaliopin lainalaisuudet pätevät tekstiilipuolella. Tätä mietimme työssämme paljonkin. Näiden lisäksi pohdimme tänä päivänä tietysti paljon ekologisuutta, missä tekstiiliala on hiukan edellä rakennusteollisuutta. Opiskeluaikoinani hiilineutraaliuden ajattelu oli vielä lapsenkengissä.”

Enää Kouri ei ajattele, että taideala ei olisi ”oikea” ammatti, tai että ylipäätään olisi olemassa joko–tai-ajattelua.

”Nykymaailmassa pitää olla laaja-alainen ja poikkitieteellinen. Se, että on yhden asian erikoisasiantuntija, on hirveän harvalle hyvä ratkaisu. Suurin osa aloista vaatii luovaa ajattelua, jolla tarkoitetaan uudenlaista ongelmanratkaisua.”

Arkkitehtuurin opintoja Kouri pitää hyvänä taideaineiden ja designin yleiskoulutuksena.

”Työelämässä sitten taidot hioutuvat. Monelle arkkitehdille tietynlainen erikoistuminen tapahtuu työelämässä oman kiinnostuksen mukaan. Niin kävi minullekin, kun päädyin suunnittelemaan etupäässä julkisia tiloja ja innostuin niistä.”

Kouri käyttää sanaa ”instagrammattavuus”, kun hän puhuu sisustussuunnittelusta ja siitä, miten saada se paras lopputulos asiakkaalle.

”Ravintoloiden suunnittelu viehättää minua siksi, että siinä saa luoda ihan omanlaisiaan maailmoja. Pyrin työssäni siihen, että kun ravintolan asiakas ottaa kuvan upeasta ruoka-annoksesta, myös miljöö olisi tunnistettavissa. Pitää olla paikkoja, missä ihmiset haluavat ottaa selfieitä”, Kouri tietää.

Kaikki ratkaisut pitää pystyä perustelemaan

Vaatesuunnittelijan työ, kaikessa luovuudessaankin, ei ehkä ole aivan sellaista millaisen kuvan saippuasarjoista saa, vaan hyvin käytännönläheistä ja teknistäkin.

”Ei me piirretä ridgeforrestereina mitään paperiluonnoksia, vaan pohditaan, että miten tämä oikeasti toteutetaan. Miten se saadaan koneelle, jotta se voidaan toteuttaa. Tekstiilipuolella tietty juju on meille hirveän tärkeä. Haluamme tehdä kestäviä kuoseja ja vaatteita, selkeän vaihtoehdon pikamuodille. Rakennusalalla ratkaisut pitää pystyä perustelemaan, ja saman ajatusmaailman olemme tuoneet muotiin.”

Työnsä parhaaksi puoleksi Kouri nimeää monipuolisuuden.

”Tuntuu myös merkitykselliseltä, että siihen voi itse vaikuttaa. Saavutukset eivät välttämättä ole megaisoja, mutta kun on itse laitettu joku asia alulle ja kun se toteutuu, niin on se hieno hetki.”

Sykähdyttävä hetki oli muun muassa se, kun Sanna Marin pukeutui YoZenen mekkoon kertoessaan suorassa lähetyksessä koronarajoituksista vuoden 2020 keväällä.

”Sanna Marin oli tuolloin varmasti Suomen seuratuin henkilö. Oli hieno ja tietyllä tapaa käytännönläheinenkin ele häneltä osoittaa tällä tavoin tukensa kotimaiselle designille.”

Teksti: Kati Valjus
Kuva: Juha Sarkkinen

Opiskele arkkitehtuuria kandidaattiohjelmassa tai maisteriohjelmassa.