Oululaiset teekkarit loivat Nokia-imun

Pertti Korhosta kiinnosti jo pikkupoikana tekniikka.

”Luin Tekniikan maailmaa, jonka äiti pitkin hampain maksoi. Lisäksi luin kirjastosta kaikki keksijän kirjat.”

Rovaniemellä varttunut Korhonen kuului ensimmäiseen ikäpolveen, joka aloitti peruskoulun vuonna 1972.

”Siellä oli mahdollista ottaa valinnaisaineeksi kone- ja sähköoppi. Rakensimme koulussa elektroniikkalaitteita ja olin siitä todella innostunut. Minulla oli myös hyvä ja innostava opettaja”, sähkötekniikan alumni ja yritysjohtaja muistelee.

Tulevaisuudensuunnitelmat olivat avoinna vielä, kun Korhonen oli yläasteikäisenä kesän metsätöissä. Korhonen ja köyhistä oloista kotoisin oleva metsätyönjohtaja jakoivat innostuksen elektroniikkarakenteluun ja juttelivat siitä tauoilla.

”Hän sanoi, että minun täytyy ruveta insinööriksi. Hoksasin, että no siinähän se onkin”, Korhonen nauraa.

”Etelään opiskelemaan”

Vuonna 1980 Korhonen lähti siis omien sanojensa mukaan ”etelään opiskelemaan”.

”Luennoilla en malttanut kauheasti käydä. Olin aktiivinen kiltatoiminnassa ja pyöritimme elektroniikkakerhoa. Rattorilupin lauluillat ovat myös jääneet opiskeluajoista päällimmäisenä mieleen. Meillä oli myös sähköosaston bändi, jossa soitin kitaraa. Koen hirveän tärkeänä sen, että osallistuu opiskelijaelämään ja nauttii niistä huolettomista vuosista. Jälkeenpäin kun ajattelee, niin melko monta kurssikaveria on tullut rekrytoitua töihinkin.”

Opiskelujen loppuvaiheessa kuvioihin tuli Nokia, jonka matkapuhelinpuoli oli tuolloin Oulussa alkamassa.

”Tein ensin harjoitustyönä Nokialle integroitujen piirien suunnittelua, jonka jälkeen sieltä tarjottiin töitä. Olin Nokian matkapuhelinpuolen kymmenes työntekijä.”

Sen jälkeen vuodet olivat haipakkaa. Korhonen teki muun muassa Nokia 101:n systeemisuunnittelun ja vastasi Nokia 2110:n tuoteperheestä. Hän oli 29-vuotias, kun hän sai ylennyksen Oulun yksikön tuotekehitysjohtajaksi.

”Motorola oli tuolloin täysin ylivoimainen MicroTAC-läppäpuhelimellaan. Purin Motorolan laitteen osiin ja aloin keltaisten lappujen avulla miettiä, miten tehdään nämä integroidut piirit sellaiseksi, että komponentteja on vähemmän kuin Motorolassa. Meillä oli kova tarve tehdä parempi.”

Nokia oli veturi

Jälkikäteen on helppoa nähdä, että Oulussa tehtiin tuolloin historiaa.

”Tuntuuhan se uskomattomalta, kun sitä nyt ajattelee. Olimme teekkaripoikia Oulusta oman intohimomme parissa. Yhtäkkiä täällä susirajan takana tehtiin jotain sellaista, joka oli maailman parasta."

"Suomi alkoi nousta isosta lamasta, ja Nokia oli merkittävä tietysti koko Suomelle, mutta erityisesti Oulun seudulle. Tuohon saakka suurin osa sähkötekniikan opiskelijoista oli lähtenyt pois Oulusta. Sitten syntyi Nokian imu, ja käytännössä melkein kaikki jäivät Ouluun. Nokia veti VTT:tä ja yliopistoa, ja sen perässä syntyi alihankintayhtiöitä. Nokia oli veturi.”

Korhonen muistaa hyvin, kuinka tärkeää tuore, tieteellinen tieto oli ja kuinka sitä saatiin.

”Tieteelliset julkaisut tulivat postissa. Ne piti avata heti ja penkoa, löytyisikö niistä ratkaisu ongelmiin, joita työssä ratkoimme. Usein löytyikin.”

Korhonen työskenteli Nokialla monella eri johtajan pallilla tuotekehityksen, tuotannon, hankinnan, logistiikan ja ohjelmistoliiketoiminnan johtajana. Hän hyppäsi uusiin saappaisiin ennakkoluulottomasti. Viimeisin tehtävä Nokialla oli johtokunnan jäsenenä ja teknologiajohtajana.

”Olin vähän sellainen troubleshooter. Ajattelen, että johtajalta tarvitaan rohkeutta heittäytyä ja uskallusta näyttää suuntaa. Sanoa, että me mentäis tuonne, ja rohkaista se porukka tulemaan mukana.”

Takaisin perusopintojen äärelle

Liki 20 vuoden Nokia-uran jälkeen Korhonen siirtyi Elektrobitin kautta Outotecin toimitusjohtajaksi ja johtaa nyt Fintraficia.

”Kun headhunter soitti ja kysyi kaivosteollisuuteen, sanoin, että olette soittaneet väärälle miehelle, en tiedä alasta mitään. Pian huomasin, että olen palannut fysiikan ja kemian perusopintojen äärelle, että mitäs siellä kemian opinnoissa kerrotiinkaan.”

Korhonen ajattelee, että perusopinnot ovat teknologinen yleissivistyspohja. Ne antavat valmiudet loogiseen ja analyyttiseen ajatteluun.

”Tekniikan alalla voit siirtyä monenlaisille toimialoille. Työelämä on sitten se iso korkeakoulu.”

Perusopintojen äärelle Korhonen palasi silloinkin, kun viime vuonna lähti kuukauden ajaksi oppipojaksi berkeleyläiselle soitinrakentajalle, oppiakseen rakentamaan kitaran.

”Kun hän alkoi puhua impedansseista, tajusin, että puhumme täysin samaa kieltä. Kitaranrakennuksessakin kyse on energian siirtämisestä. Aivan kuin radiosignaalin siirtämisessä.”

Teksti: Kati Valjus
Kuva: Juha Sarkkinen

Opiskele elektroniikkaa ja tietoliikennetekniikkaa kandidaattiohjelmassa tai hae suoraan DI-vaiheeseen, jos sinulla on jo alalle soveltuva alempi korkeakoulututkinto.