Terveyttä edistävää teknologiaa

”Terveysteknologian tuote tai sovellus on kuin uusi aisti ihmiselle”, kertoo Iida Paksuniemi.

Ihmisten hyvinvointia parantavan teknologian kehittäminen motivoi lääketieteen tekniikan alumnia. Paksuniemi on valmistumisestaan saakka työskennellyt älysormuksia valmistavalla Ouralla.

”Haluan itse voida hyvin ja olla edesauttamassa sitä, että myös muut voivat hyvin”, Paksuniemi kertoo.

Samoilla linjoilla on maisteriopintojaan suorittava Terhimaria Kaski. Hän on ollut opintojensa ohella töissä Bittiumilla, jossa kehitetään sairaalaympäristöön soveltuvaa ja terveydentilan mittaamiseen tarkoitettua teknologiaa. Erityisesti aivojen toiminta on alkanut kiehtoa Kaskea.

”Lääketieteen tekniikan opinnoissa on paljon aivojen sähköisen toiminnan tutkimiseen liittyvää asiaa. Se kiinnostaa eniten tässä vaiheessa. On mielenkiintoista, miten ihmisistä mitattavista signaaleista pystytään selittämään sairauksia tai muita terveyteen liittyviä asioita”, Kaski kertoo urahaaveistaan.

Paksuniemeä ja Kaskea viehättää alassa teknisen puolen yhdistyminen ihmislähtöisiin asioihin sekä erilainen näkökulma lääketieteeseen. Teknologian avulla voidaan tehostaa sairauksien diagnosointia ja hoitoa sekä helpottaa arjen hyvinvoinnin seuraamista.

”Lääketieteen tekniikassa yhdistyvät kaikki minua kiinnostavat aiheet eli matemaattinen osaaminen, lääketiede ja koodaaminen, jota kohtaan olen aina tuntenut paloa”, kertoo Kaski.

Paksuniemi ja Kaski ovat opintojensa myötä havahtuneet siihen, miten monipuolisesti ihmiskehosta voi mitata nykyteknologialla erilaisia asioita. Teknologian rooli lääketieteessä korostuu sairauksien ennaltaehkäisyssä ja diagnosoinnissa.

”Teknologiaa ja tekoälyä hyödyntämällä voidaan löytää sellaisia syy-seuraussuhteita, joita ei aikaisemmin ole pystytty selvittämään”, kertoo Kaski. ”Itseäni kiinnostaa, miten esimerkiksi mielenterveysongelmien diagnosoinnissa ja hoidossa voi hyödyntää tekniikkaa.”

Lääketieteen tekniikan opinnoissa oppii Paksuniemen mukaan hallitsemaan kokonaisuuksia ja ymmärtämään, mitä asioita mitataan ja miksi. Terveysteknologia auttaa käyttäjää tulkitsemaan tuloksia.

”Ala tulkkaa käyttäjille laitteiden keräämään terveysdatan ja kertoo, mitä tulokset tarkoittavat juuri heidän kohdallaan”, Paksuniemi selventää.

Yksilölliset erot ovat paitsi haaste myös mahdollisuus tarkkaan henkilökohtaiseen terveyden seurantaan. Yleisellä tasolla tiedetään, mitkä tekijät vaikuttavat terveyteen, mutta yksilöllisistä eroavaisuuksista opitaan koko ajan lisää.

”Laitteiden pitää toimia kaikilla. Me olemme kuitenkin niin erilaisia ja pienetkin jutut vaikuttavat. Teknologian kehittäminen on tasapainoilua sen kanssa, miten laitteet saadaan toimimaan samalla tavalla, kun kaikki saavat omanlaisiaan tuloksia”, Paksuniemi avaa yksilöllisyyden haasteita.

”Opintojen myötä olen huomannut, minkälaista dataa ihmiskehosta voidaan saada. Kursseilla mitatessa ja analysoidessa se konkretisoituu”, Kaski sanoo.

Opintojen myötä ajatusmaailma oman terveyden seuraamisen suhteen on kaksikolla muuttunut. Paksuniemen mielestä on hienoa seurata omaa kehitystään ja oppia kuuntelemaan oman kehonsa viestejä.

”Olen oppinut, milloin kannattaa esimerkiksi alkaa nukkumaan. Välillä on ihan ookoo mennä yhdeksältä sänkyyn. Se ei ole mummoilua, vaan minun kroppani rytmille sopivaa”, Paksuniemi kertoo havainnoistaan.

Kaski on havahtunut etenkin vireystilan seuraamiseen. Vireystilaa mittaamalla ja havainnoimalla oppii ymmärtämään, mikä sitä laskee tai nostaa.

”Sillä on suurempi merkitys kuin monilla muilla asioilla. Vireystila vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten pystyy keskittymään ja suoriutumaan tenteistä. Väsyneenä tai nälkäisenä on ihan turha yrittää”, Kaski kertoo.

Teknologian avulla oppii tuntemaan itsensä ja pitämään parempaa huolta omasta voinnistaan. Itseään ei kannata verrata muihin.

”Omaa oloaan pitää verrata omaan itseensä. Fiilikseen vaikuttavat monet asiat nukkumisesta kuukautiskiertoon. Joskus saa olla väsyneempi olo”, Paksuniemi muistuttaa.

Teksti: Terhi Suominen. Kuvat: Mikko Törmänen.