Tutkijan ajattelutapa ohjaa teknologiajohtajaa

Antti Keränen esittelee kehystettyjen patenttitodistusten seinää TactoTekin tiloissa Oulussa. Seinä alkaa olla täynnä: patenttitodistuksia on seinällä useita kymmeniä.

”Yksi tehtävistäni yrityksen teknologiajohtajana on älyllisen omaisuutemme kartuttaminen ja sen vartioiminen, eli patenttisalkkumme luominen ja hallinnointi. Päätuotteemme on käytännössä rakenteellinen elektroniikka eli muoviin upotettu, kolmiulotteinen elektroniikka. Se, mikä ennen oli erillinen, teknologiaa sisältävä ”purkki”, tulee tulevaisuudessa olemaan kolmiulotteinen, älykäs pinta”, Keränen selittää.

Luonnon perusilmiöt kiinnostivat Kerästä jo lukiossa, ja sitä kautta hän päätyi opiskelemaan teoreettista fysiikkaa Oulun yliopistoon.

Opinnot avasivat syventävän maailman fysiikkaan ja sen ilmiöihin. Siinä missä lukiossa piti oppia valtavasti erilaisia asioita eri aloilta, yliopisto-opinnoissa sai fokusoitua juuri omaan kiinnostuksen kohteeseen.

”Se oli mahtavaa. Olen ehdottomasti sen kannalla, että jos jokin asia erityisesti vetää puoleensa, sitä kohti kannattaa mennä. Tämä on ohjenuorani paitsi opintoihin, myös elämän muille osa-alueille”, Keränen sanoo.

Opintojen jälkeen Keränen siirtyi jatko-opintoihin ja väitteli teoreettisen fysiikan tohtoriksi vuonna 2002. Uransa aikana hän on työskennellyt myös muun muassa tutkijana VTT:llä, missä hän oli vahvasti vaikuttamassa muovatun elektroniikan syntyyn, sekä Firenzessä Istituto Nazionale di Fisica Nucleare -ydinfysiikan instituutissa. Hän on toiminut myös ohjelmistokehittämisen parissa.

Keränen on yksi TactoTek Groupin perustajajäsenistä. Tie yrittäjäksi ei ollut tutkijataustaiselle fyysikolle itsestäänselvä.

”Perustimme yrityksen vuonna 2011. Hyppäsin yritysmaailmaan ilman yrityskokemusta tai talousosaamista. Nuori yritys on intensiivinen työyhteisö, jossa pääsee varmuudella pois mukavuusalueeltaan. Olen päässyt tekemään myyntiä ja asiakashankintaa ja pitämään satoja puheita eri teknologiafoorumeissa ympäri maailman.”

Tällä hetkellä TactoTekillä työskentelee vajaat sata henkilöä ja se on globaalisti toimiva yritys, jonka asiakkaat ovat ympäri maailmaa. Kun organisaatio on kasvanut, on myös ollut mahdollista palkata eri liiketoimintoihin omat ammattilaistekijänsä.

”Heille on voinut kevyesti jättää vastuun. Kun yritys kasvaa, palkkaa itseäsi parempia”, Keränen painottaa.

Teknologiajohtaja ei usko koskaan pääsevänsä eroon tiedelähtöisestä ajattelutavasta.

”On selvää, että tutkijakoulutus on muokannut tapaani ajatella, ja suhtautumisessani esimerkiksi erilaisiin tutkimustuloksiin on se tiedemiehen ajatus aina taustalla. Tutkimusta harrastan enää salaa”, Keränen nauraa.

Tutkijamainen ote on Keräselle elämäntapa-asia – miehellä on omien sanojensa mukaan vähän väliä jokin tieteellinen julkaisu kädessä.

”Sanotaan näin, että seuraan alan tutkimusta yleissivistyksen vuoksi ja siksi, koska se on hauskaa. Samanlaiseen paneutumiseen kuin tutkijalla minulla ei tietenkään ole nykytyössäni mahdollisuutta.”

Vahvuuksista ja heikkouksista puhuttaessa Keränen uskoo, että jos niitä onkin joskus vaikea itse sanoittaa, kannattaa kuunnella herkällä korvalla työtovereita.

”Kyllä ne sinun vahvuutesi joku sinulle kertoo”, hän lupaa.

Asioiden aallonharjalla oleminen on toki osa teknologiajohtajan työtä. Esimerkiksi vastuullisuus on sellainen kehittyvä osa-alue, jossa Keränen mielellään haluaa olla mukana ihan konkreettisella tekemisellä.

"Näiden fiksumpien teknologioiden myötä materiaaleja tarvitaan noin puolet vähemmän, mikä on tietysti pelkästään hyvä asia. Tämä palvelee myös toiminnallisuutta: esimerkiksi autoissa on valtavasti tekniikkaa ja sitä tulee koko ajan lisää, mutta tilaa ei juuri ole. Kun toiminnallisuudet katoavat esteettisiin rakenteisiin, säästetään sekä tilaa että materiaaleja”, Keränen painottaa.

Teksti: Kati Valjus. Kuvat: Mikko Törmänen.

Opiskele kandidaattiohjelmissa fysiikkaa tai fysiikan ja matematiikan aineenopettajaksi tai hae suoraan maisterivaiheeseen. Fysiikan opintoihin voit hakeutua myös avoimen väylän kautta.